Monilla ravintoloilla on vaikeuksia saada kotimaista rotukarjan lihaa

Kotimaisen rotukarjan lihan saatavuus on ravintoloiden mukaan rajallista erityisesti silloin, jos haluaa käyttää yksittäistä rotua. Kuvassa charolais-rotuinen lehmä. Kuva: Sanne Katainen

Suomalaisen rotukarjanlihan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. MT:n kyselyn mukaan ongelma on tuttu myös monissa ravintoloissa.

Saatavuusongelmien vuoksi ravintolat korvaavat kotimaista rotukarjan lihaa lypsykarjan lihalla ja ulkomaisella pihvilihalla.

Se, kuinka tärkeänä ravintola pitää naudanlihan kotimaisuutta, vaihtelee ravintoloittain ja riippuu paljon asiakkaiden toiveista.

S-ryhmä on vahvasti profiloitunut kotimaisen lihan tarjoajana, kertoo Meira Novan toimitusjohtaja Eero Raappana.

Meira Nova on SOK:n omistama tukkukauppa, joka toimii hankintakanavana S-ryhmän ravintoloihin. S-ryhmällä on yli 700 ravintolaa eri puolilla Suomea.

Suoria sopimuksia tilojen kanssa ei ole, vaan kaikki liha ostetaan lihatalojen kautta.

"Tammi–heinäkuun ajalta naudanlihasta kotimaista oli 90,7 prosenttia kaikista Meira Novan ostoista", Meira Novan ryhmäpäällikkö Kimmo Tuira kertoo.

S-ryhmän ravintoloissa naudanliha on pääosin lypsyrotuisista naudoista. Rotukarjan lihaa on noin 13 prosenttia naudanlihasta.

Raappanan mukaan kotimaisen rotukarjan lihan saatavuus on rajallista erityisesti silloin, jos haluaa käyttää yksittäistä rotua.

"Lihatalojen valikoimasta yksittäisiä liharotuja kyllä löytyy, mutta ne ovat pääsääntöisesti tuontituotteita. Kotimaassa käytetään rotukarjanlihan rajallisen saatavuuden johdosta nimikkeitärotukarjan liha ja hienoin pihviliha."

Tammisen rotukarjan liha ja Atrian hienoin pihviliha pitävät sisällään useita lihakarjarotuja.

Royal-ravintoloissa käytetään pääasiassa kotimaista naudanlihaa, kertoo ostopäällikkö Laura Parkkinen.

Royal Ravintolat Oy omistaa 80 ravintolaa Suomessa.

"Ravintolat tekevät itse listansa ja hankkivat ainekset, joten tilanne vaihtelee vähän ravintoloittain. Keskimäärin kotimaisen naudanlihan osuus on hieman yli 90 prosenttia."

Tärkeimmät ostoperusteet Royal Ravintoloilla ovat lihan laatu ja toimitusvarmuus.

Parkkinen arvioi, että puolet yhtiön naudanlihasta on rotukarjanlihaa.

Suomalaistakin rotukarjanlihaa on Parkkisen mukaan hyvin saatavilla. Hän pohtii, ovatko kotimaisen rotukarjanlihan saatavuusongelmat enemmän päivittäistavarakaupan vitsaus.

Osassa Royal-ravintoloita rotukarjan lihan hankinnassa käytetään myös suoria tilakontakteja.

Restelillä suomalaisen pihvilihan osuus on noin 20 prosenttia, hankintapäällikkö Katja Knuutinen kertoo.

Restel Oy omistaa yli 240 ravintolaa Suomessa.

"Ulkomaista käytetään, koska kotimaisesta raaka-aineesta on pulaa, valikoima on varsin suppea ja hintavaihtelut ovat suuria", Knuutinen kertoo.

Suuria määriä suomalaista rotunautaa on Knuutisen mukaan hankala saada, ja siksi sitä tarjotaan vain tietyissä annoksissa.

Ravintolat myyvät usein härkää ruokalistoillaan. Härkä tarkoittaa kuohittua sonnia.

Ravintoloissa tarjottava härkä on yleensä lypsyrotuista ja usein vieläpä lehmästä, Gustaf Salmelin tukkukauppa Pan Nordic Meat Oy:sta kertoo.

Salmelinin havaintojen mukaan ravintolat ja kuluttajat valitsevat lihaa harvoin sen alkuperän vaan enemmänkin laadun perusteella.

"Kaikkia huippulaatuja ei saa Suomesta."

Myös Meira Nova, Royal Ravintolat ja Restel korostavat lihan laadun olevan asiakkaille tärkeä kriteeri. Asiakkaiden kiinnostuksesta lihan kotimaisuuteen on sen sijaan paljon enemmän hajontaa.

Restel-ravintoloissa lihan alkuperästä kysellään erittäin harvoin. "Asiakkaalle laadun lisäksi myyntihinta on määräävässä asemassa", Knuutinen sanoo.

Royal-ravintoloiden à la carte- ja tilausravintoloissa lihan alkuperää ja kotimaisuutta kysellään Parkkisen mukaan jonkin verran.

SOK:n kehitysjohtaja Atte Vannasmaan mukaan S-ryhmän ravintoloissa kotimaisuutta arvostetaan. "Oma tuntumani on, että asiakkaat pitävät kotimaisuutta jo odotusarvona."