Aito omena-siideri ei kupli
RÄÄKKYLÄ (MT)
Mielikuva omasta omenatarhasta ja leppoisista eläkepäivistä oli muhinut luomuviljelijä Jyrki Hirvosen mielessä jo pitkään. Sitten tuli suuri siiderikirja, onnistuneita maistiaisia ulkomaisista siidereistä, viinintuottajan ammattitutkinto ja matka Englannin Herefordshireen.
Nyt siideri-innostuksen alkuhetkistä on kulunut viitisen vuotta. Sukutilan vanhan kivinavetan uumenissa, tammitynnyreissä ja rosterisäiliöissä kypsyy jälleen uusi, todennäköisesti edeltäjäänsä maukkaampi omenasiideri.
Kivinavetan myymälä, Kielletty hedelmä, avattiin vuosi sitten. Lisäksi muutamat Joensuun ravintolat ovat löytäneet paikallisen harvinaisuuden valikoimiinsa.
Niemisbygård-tuotenimellä myytävän siiderin raaka-aineet ovat Rääkkylästä, mutta menetelmiin on haettu oppia englantilaisilta siiderikonkareilta.
Toisin kuin Suomessa yleensä, Jyrki Hirvonen ja Päivi Kölhi-Hirvonen eivät tee siideriä omenaviiniä laimentamalla.
Niemisbygårdin siiderit tehdään omenamehusta käymisen kautta.
”Yritämme tehdä niin kuin Englannissa. Täysmehusta tulee oikea siideri, johon ei hyvänä omenavuonna tarvitse lisätä lainkaan sokeria.”
Oikeassa englantilaistyyppisessä siiderissä ei Hirvosten mukaan ole oikeastaan lainkaan kuplia. Sitä voi nauttia myös ruuan kanssa ja vaikkapa joukolla kannusta sangrian tapaan.
Niemisbygårdin edellisen erän omenasiideri helmeilee lasissa vain hyvin vähän. Raikkaassa juomassa maistuu aidosti omena.
Siiderin kehitystyö ja kypsyttäminen vaativat kärsivällisyyttä.
”Ensimmäinen erä oli juomakelvotonta. Nyt olemme oppineet saamaan aikaan omenalajikkeiden puhtaita makuja. Täydellistä yhdistelmää vielä haetaan”, Hirvonen kertoo.
Tänä keväänä tila osallistui Englannissa siiderikisaan, josta tuli noviisisarjan 11. sija. Tuomariston palautteen mukaan prosessi oli onnistunut, joten pohja jatkokehitykselle on hyvä.
Täydellistä ei edes tavoitella, se on mahdotonta. ”Juuri siinä on siiderin tekemisen hauskuus”, Jyrki Hirvonen sanoo.
”Yksinkertaisimmillaan tarvitaan vain oikeita omenoita ja uskoa. Tämä on luovaa hulluutta.”
Hirvonen suhtautuu siiderintekoon loppuelämän hommana. ”Joskushan se on aloitettava”, isäntä naurahtaa.
Hirvonen kertoo, että rima alkoholialalle tulemiseen oli korkea, koska pääosa viinitiloista on kehittänyt tuotteita ja palvelukokonaisuutta jo 15 vuotta. Toisaalta osa on jo myös luopunut leikistä.
”Tuotteen on oltava tosi hyvä, jotta se menestyy”, Hirvonen sanoo.
Niemishovin valikoimassa on kahden siiderityypin lisäksi neljä kuohuvaa marjajuomaa sekä saskatoonista tehty punaviini.
Tila tuottaa myös luomusipulia, mansikkaa ja vadelmaa. Omenoista osa tulee tilan omasta vajaan tuhannen puun tarhasta, osa lähitiloilta.
Tilan parhaat ja lämpimimmät paikat on valittu omenoille lajikirjon laajentamiseksi. Omassa tarhassa kasvaa muun muassa Valkea kuulasta, Pirjaa ja Konstaa.
Siideriin sopivat hyvin esimerkiksi kaneliomenat.
Hirvosen mukaan mehusta valmistetulla siiderillä tuskin Suomessa rikastuu, mutta kysynnän suhteen tilanne on positiivinen.
”Suunta näyttää hyvältä. Kulttuuri on muuttumassa ja etenkin nuoret arvostavat siidereissä makua.”
Taloudellisesti alkoholijuomat, luomusipuli ja metsätalous ovat Niemishovin tilalle yhtä tärkeitä. Siiderituotannon kasvu onnistuu tarvittaessa helposti, sillä suuresta navetasta noin kaksi kolmannesta on vielä käyttämättä.
Alkutuotannon jättäminen pois omista käsistä kuitenkin epäilyttää agrologipariskuntaa. ”Ainakin nyt tuntuu hyvältä sekä viljellä että jalostaa itse.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
