
Pähkinä purtavaksi: Keksisitkö nimet sadalle vasikalle? Tänä vuonna alkukirjaimet ovat Y, Ä ja Ö
Vuosi 2024 venyttää karjankasvattajien mielikuvitusta, sillä tänä vuonna syntyvät vasikat nimetään Y-, Ä- tai Ö-alkuisilla nimillä.
Mari ja Antti Toivosen Salmensuun tilalla Sauvossa syntyy joka vuosi toista sataa vasikkaa. Kuva vuodelta 2017. Kuva: Sanne KatainenTuotosseurantaan kuuluvat vasikat nimetään joka vuosi tietyillä alkukirjaimilla. Haastavien kirjainten kohdalla useampia kirjaimia voidaan yhdistää samalle vuodelle, ja tänä vuonna vasikat nimetään Y-, Ä- tai Ö-kirjaimella alkavilla nimillä. Viime vuonna vasikat alkoivat V-kirjaimella ja vuotta aikaisemmin U-kirjaimella.
”Ei nimien keksiminen kova työ ole, mutta on siinä aina oma hommansa, kun satakunta vasikkaa nimetään. Kun kauan pitää karjaa, aakkoset loppuvat yllättävän äkkiä”, hereford-kasvattaja Antti Toivonen Salmensuun tilalta Sauvosta kertoo.
Nimen pohtimiseen panostetaan varsinkin silloin, jos nimettävä vasikka on potentiaalinen siitossonni.
”Ei sonnille kannata huonoa nimeä antaa. Hyvä ja naseva nimi olla pitää.”
Kun eläimiä syntyy paljon, kotipiirissä harvemmin syntyy kinaa annettavista nimistä.
”Niinhän se menee, että kaikki saavat keksiä nimiä ihan tarpeeksi. Joskus kyllä pitää käyttää jonkinlaista veto-oikeuttakin, jos vaimo on laittamassa mielestäni huonoa nimeä”, Antti Toivonen naurahtaa.
Salmensuun tilalla suositaan saman emälinjan vasikoiden nimeämistä saman aihepiirin mukaan.
”Jos emä on esimerkiksi Pähkinä, vasikasta voi tulla vaikka Almond tai Cashew”, Toivonen havainnollistaa.
”Joillakin tiloilla on enemmän mielikuvitusta kuin toisilla. Kyllä sen huomaa, että toisilta tiloilta tulee vuodesta toiseen hyvin nimetyt eläimet.”
Hevoskasvattaja Saara Mäkinen tunnetaan värikkäästi nimetyistä kasvateistaan. Mäkisen oma menestysravuri ei ole hänen oma kasvattinsa, mutta kuitenkin hänen nimeämänsä. Etenkin siitosuraa ajatellen hankitun tamman nimi on Varsova. Kuva: Elina PaavolaHevosten nimeäminen on Suomessa vapaampaa. Toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, jossa samana vuonna syntyvät ravihevoset nimetään samalla alkukirjaimella, Suomessa hevoskasvattajia ei sido alkukirjainsäännöt.
Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten nimessä saa olla välilyönteineen yhteensä 18 merkkiä ja enintään neljä erikseen kirjoitettua osaa.
Suomen aktiivisimpiin hevoskasvattajiin kuuluu saarijärveläinen Saara Mäkinen, jolle syntyi 2023 neljätoista kasvattia. Mäkinen tunnetaan myös kasvattiensa värikkäistä nimistä.
Viime vuonna Mäkisen kasvattamat suomenhevosvarsat saivat nimet Terve, Valois, Rähinä, Hieno, Elämä, Vappaus, Kymppi, Heliumi ja Moottori. Lämminverivarsojen nimiksi tulivat Fire, Millionaire, Break A Leg, Brilliant ja Adios Amigos.
”Nimien keksiminen varsoille on tärkeä osa kasvattamisen viehätystä. Mietin niitä koko ajan ja joka paikassa, ja välillä pitää yölläkin herätä tarkistamaan, onko joku nimi jo käytössä”, Mäkinen nauraa.
Saara Mäkisellä on reilusti hevosten nimiä valmiiksi keksittyinä, mutta uusi varsa ja jemmassa ollut nimi eivät aina kohtaa.
”Monesti varsat saavat nimiä myös luonteenpiirteidensä tai ominaisuuksiensa mukaan. Yksi varsa ei mennyt koko ensimmäisenä yönään nukkumaan vaan juoksenteli koko ajan edestakaisin. Siitä tuli Ikiliikkuja.”
Monilla hevosia isommassa mitassa kasvattavilla on käytössä omat kasvattajanimet. Saara Mäkinen kuitenkin nimeää hevosensa aina yksilöllisesti.
”Kasvattajanimi on ollut monta kertaa mietinnässä. En kuitenkaan keksinyt mitään tarpeeksi hyvää, ja sitten ajattelin, että kasvattajanimi tekee äkkiä kaikista nimistä tylsiä”, hän kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




