Vain yksi elintarviketeollisuuden ala onnistunut viennissä koko EU-jäsenyyden ajan

Suomalaiset lehmät ovat tärkeitä monella tapaa. Tästä yksi esimerkki on meijerituotteidemme kauppatase.  Kuva: Sanne Katainen

Meijeriteollisuus on elintarvikesektorimme ainoa ala, joka on säilyttänyt positiivisen kauppataseen koko EU-jäsenyyden ajan. Tämä tarkoittaa, että meijerituotteiden viennin rahallinen arvo on ylittänyt 30 vuotta tuonnin arvon.

Viime vuonna meijerituotteiden positiivinen saldo parani hieman, 68 miljoonaan euroon edellisvuoden 44 miljoonasta eurosta, mikä selittyy ennen kaikkea voin viennin kasvulla.

Taseen saldo sukelsi vuonna 2016 alimmilleen, vajaaseen 16 miljoonaan euroon, oltuaan peräti 160 miljoonassa eurossa vuonna 2013.

Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskus Luken tuoreesta Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2025 -julkaisusta.

Venäjän markkinoiden sulkeuduttua vuonna 2014 jouduttiin juustojen vienti korvaamaan voin ja maitojauheen viennillä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomesta vietiin viime vuonna meijerituotteita 491 miljoonan euron arvosta.

Venäjän markkinoiden sulkeuduttua vuonna 2014 jouduttiin juustojen vienti korvaamaan voin ja maitojauheen viennillä. Näin meijeriviennin tuoterakenne on kehittynyt epäsuotuisampaan suuntaan, Luken julkaisussa todetaan.

Vuosien 2013 ja 2024 välillä juustojen osuus meijerituotteiden viennistä laski 32 prosentista alle 9 prosenttiin.Samaan aikaan voin ja maitojauheen osuus nousi 32 prosentista 64 prosenttiin.

Vuonna 2023 meijerituotteiden lisäksi suurimmat viennin tuoteryhmät olivat juomat , liha ja viljat.

Suomen elintarvikeviennin suurimmat kohdemaat viime vuonna olivat Ruotsi, Viro ja Saksa. Ruotsin osuus viennistä oli 24,5 prosenttia.

Kahvipensaat eivät Suomessa menesty, joten kahvi kuuluu tuontielintarvikkeiden joukkoon.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Kaikkia kasvi- ja eläinperäisiä tuotteita tuodaan Suomeen eniten Alankomaista, mutta elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita on tuotu meille jo usean vuoden ajan eniten Saksasta. Ruotsin rooli on vakiintunut toiseksi suurimpana alkuperämaana, Luke kertoo.

Viime vuonna eläin- ja kasviperäisiä tuotteita tuotiin 6 899 miljoonan euron arvosta, eli vain noin 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Elintarvikkeiden osuus kokonaistuonnista kasvoi viime vuonna 62 prosenttiin.

Meille tuodaan eniten juomia, vilja- ja leipomotuotteita, elintarvikevalmisteita, hedelmiä, kahvia, teetä, mausteita, juustoja, kasviksia sekä kalaa.

Luke: Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2025 -julkaisu