Pro Agria: Sateet eivät enää pelasta viljasatoa

Huonosti itänyt kasvusto Forssassa tiistaina. Sateiden jälkeen heikkokasvustoisilla pelloilla on riskinä jälkiorastuminen. Kuva: Carolina Husu

Viime viikolla alkaneet sateet ovat elvyttäneet erityisesti kuivuudesta kärsineitä nurmia sekä viljakasvustoja.

Sadetta tarvittaisiin kuitenkin edelleen. Pro Agrian kasvinviljelyasiantuntijoiden mukaan ihanteellista olisi, jos päivälämpötila olisi seuraavan viikon ajan 18–23 astetta ja tasaisia sateita saataisiin muutaman poutapäivän välein.

Vettä tarvittaisiin vielä saman verran kuin juhannuksen alla eli toiset 20–40 millimetriä.

Kuivuuden polttamia kasvustoja sateet eivät kuitenkaan enää pelasta, toteaa Pro Agria -keskusten liitto tiistaisessa kasvutilannekatsauksessaan.

Viljasato on jäämässä selvästi tavanomaisesta, eteläisimmässä Suomessa puoleen normaalista.

Jos kasvustot ovat harvoja ja epätasaisesti orastuneita, sateet voivat myös aiheuttaa jälkiversontaa ja jälkiorastumista.

Ensimmäiseksi kylvetyt kevätvehnä- ja ohrakasvustot ovat tulossa tähkälle Etelä- ja Keski-Suomessa, Etelä-Suomessa myös ensimmäiset kaurakasvustot ovat tulleet röyhylle.

Pohjois-Suomessa kevätviljat ovat pensomisvaiheessa.

Eteläisimmässä Suomessa kevätviljakasvustot ovat huonoja, muualla välttäviä. Ainoastaan Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Kainuussa kasvustot ovat tyydyttäviä.

Parhaassa kasvussa ovat aikaisin kylvetyt kasvustot.

Rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet kevätviljoilla vaihtelevasti ja torjuntojen teho vaihtelee välttävästä hyvään. Tuulet ja kuivuus ovat vaikeuttaneet jonkin verran rikkakasviruiskutuksia.

Kasvitauteja on esiintynyt toistaiseksi hyvin vähän. Sen sijaan kirvoja on kevätviljoissa erittäin runsaasti lähes koko maassa.

Rukiin kukinta on jo päättynyt Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjanmaalla kukinta jatkuu edelleen.

Ruiskasvustot ovat kunnoltaan välttäviä tai tyydyttäviä.

Syysvehnä on tähkällä Etelä-Pohjanmaata myöten. Etelä-Pohjanmaalla kasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa suuri osa on huonoja, muualla välttäviä.

Syysviljoilla rikkakasvien torjunta on onnistunut vähintään tyydyttävästi. Kasvitauteja on havaittu syysviljoilla hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Paikoin myös syysviljoista on jouduttu torjumaan kirvoja ja kirppoja.

Monivuotisista peltokasveista parhaiten kevään kuivuudesta on selvinnyt kumina, jonka kasvu on tyydyttävää suuressa osassa maata. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Keski-Suomessa kasvustot arvioidaan välttäviksi.

Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla kuminasato arvioidaan normaaliksi, muualla sato on jäämässä tavanomaisesta.

Ensimmäiset rypsi- ja kevätrapsikasvustot ovat aloittamassa kukintaansa Etelä-Suomessa. Pohjanmaalla rypsikasvustot ovat vielä nelilehtivaiheessa.

Pahimmin kuivuudesta kärsineillä alueilla Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kasvustot ovat huonokuntoisia. Tyydyttäviä rypsikasvustoja on ainoastaan Pohjanmaalla.

Syysrapsikasvustojen kunto vaihtelee välttävästä tyydyttävään.

Öljykasvisadon arvioidaan jäävän Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa alle puoleen ja muualla 70–90 prosenttiin tavanomaisesta.