Malja kotimaisen maidon tulevaisuudelle
Vuoden sisällä maidontuottajiksi ryhtyneet Tero ja Outi Lahti (vas.) sekä Heli ja Kari Korpi uskovat, että suomalaiselle maidolle riittää kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoErilaisia ihmisiä, eri puolilta maata, erilaisilta tiloilta. Yhdistäviä tekijöitä nuori ikä ja se, että kaikki ovat parin vuoden sisällä ryhtyneet maidontuottajiksi.
110 nuorta maidontuottajaa kokoontui viikko sitten pariksi päiväksi Valion vieraiksi Helsinkiin.
”Haluamme lisätä läpinäkyvyyttä, valottaa päätöksenteon taustoja ja nostaa yhteishenkeä”, Valion alkutuotantojohtaja Jaana Kiljunen sanoo.
Kolmatta kertaa pidetyssä tilaisuudessa keskusteltiin tänä vuonna etenkin suomalaisuudesta, hinnan muodostuksesta ja kauppojen toiminnasta.
”Paljon kysyttiin ja syntyi hyviä keskusteluja. Meillä on teräviä yrittäjiä, suomalainen maidontuotanto on hyvissä käsissä”, Kiljunen ihasteli.
Karstulalaiset Outi ja Tero Lahti tarttuivat isännän kotitilan ohjaksiin vuoden vaihteessa.
Outi siirtyi tilalle farmaseutin töistä apteekista. Päätöstä oli pohdittu useampi vuosi, joten lopulta ratkaisu ei tuntunut isolta.
”Mukavalta tuntuu, mutta en tiedä, miten on mennyt”, tuore emäntä epäilee. ”Hyvin”, isäntä vakuuttaa.
”Olen sanonut, että jos lypsäminen ei kiinnosta, ei elämäänsä tarvitse lehmien takia pilata, työntekijän palkkaaminen on myös vaihtoehto”, Tero korostaa.
Hän itse ehti työskennellä tilalla jo kymmenen vuotta ennen sukupolvenvaihdosta. Neljä vuotta sitten vanhemmat investoivat robottiin, koska jatkaja oli tiedossa.
”Ei tämä tosiaan mikään maailman huonoin ammatti ole”, hän virnistää.
Lahdilla on vahva luottamus siihen, että suomalaista maitoa halutaan juoda jatkossakin ja sen tuotannolla voi elää.
Uskoa lisää Valion aktiivinen tuotekehitys.
”Tuntuu, että antaa tulla vaan sitä bulkkia, kun me saamme viedä maailmalle laadukkaita erikoistuotteita”, Tero Lahti sanoo.
Huolta tuoreelle isännälle aiheuttaa ympäristötuen uudistus.
”Maahan investoiminen on ollut hukkaan heitettyä rahaa. Kaikelle pellolle olisi tarvetta tuotannossa, ei kesantona. On vastuutonta rajoittaa tuotantoa, kun ruoka ei maailmassa riitä muutenkaan.”
Tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät tuotoksen parantamiseen ja energiaan.
”Lehmämäärä olisi tässä, mutta karja pitäisi saada jalostettua niin, että tulosta tehdään tuotoksella.”
Haaveissa isännällä on tuulimylly ja myös biokaasu kiinnostaa.
Heli ja Kari Korpi Jalasjärveltä kokivat saaneensa vierailusta lisää rohkaisua työhönsä maidontuottajina.
”Yllättävän positiiviset tuntemukset”, Kari Korpi kuvailee hymyillen ensimmäistä vuottaan isäntänä.
Hän pani kahdeksan vuoden kuljetusuran päätteeksi rekan avaimet naulaan huhtikuussa. Se että tekee töitä itselleen, tuntuu hyvältä ja päätös sukupolvenvaihdoksesta oli helppo.
Noin 30 lypsävän tila syntyi yhdistämällä kolme pientä tilaa. Omien vanhempien tilan lisäksi mukana on vaimon kotitilan maita ja perikunnalta ostettu ulkopuolinen tila.
Emäntä käy ulkopuolella töissä, mutta tutustuu samalla maidontuotantoon ja hoitaa pääasiassa paperityöt.
”Tosi mielenkiintoista. Täällä on ollut kiva nähdä, kuinka erilaisia tiloja on ja että nuoria tuottajia on muitakin”, Heli Korpi toteaa.
Eero Hentilä Vieremältä siirtyy maidontuottajaksi portaittain. Sukupolvenvaihdoksen ensimmäinen vaihe tehtiin 1,5 vuotta sitten ja nyt Hentilä jakaa maatalousyhtymänä vastuun tilasta isänsä kanssa.
Toinen vaihe on tarkoitus tehdä kolmen–neljän vuoden sisällä.
”Rauhallinen aloitus”, 23-vuotias tuumaa.
Mukana Valioon tutustumassa oli tyttöystävä Milka Taivassalo, jolle maidontuotanto tuntuu myös luontevalta vaihtoehdolta tulevaisuudessa, vaikka oma tausta ei maatilalta olekaan.
Hän arvostaa etenkin nuorena tilan ottavien kykyä sitoutua.
”Se vaatii rohkeutta. Meilläpäin sanotaan, että tilakauppa on sitovampi kuin avioliitto.”
”Sitoutumaan pitää pystyä ja olla työteliäs, lomia ei ole paljon”, Hentilä täydentää jatkajalle sopivia ominaisuuksia.
”Maatalousyrittäjänä pääsee kuitenkin olemaan oman työnsä herra. Työ on monipuolista ja sopivan haastavaa”, Hentilä toteaa.
Hän pitää työtä tärkeänä myös maaseudun elinvoimaisuuden kannalta.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
