Kiinteähintainen sähkösopimus antaa vakautta, sähkön hinnan kaksinkertaistuminen toisi broileritilalle kymmenien tuhansien lisälaskun

Broileritilojen keskikoko on 70 tuhatta broilerin kasvatuspaikkaa ja tällaisen tilan arvioitu sähkön kulutus on noin 210 000 kilowattituntia vuodessa. Kuva: Johannes Tervo

Pitkäaikainen kiinteähintainen sähkösopimus antaa vakautta Kalle Mahlamäen broileritilalla Huittisissa. Pitkäaikaisen sopimuksen ansiosta sähkönhinta ei vielä tänä talvena uhkaa karata käsistä.

200 tuhannen broilerin tilalla sähköä kuluu 500 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Sähkö on tilan kokonaiskustannuksista silti vain pieni, reilun prosentin kokoinen, erä.

Suurin yksittäinen kustannus tilalla muodostuu rehuista. Toisena isona kustannuseränä tulee untuvikot ja sen jälkeen polttoaineet sekä lannoitteet.

Kuinka jo lähes vuoden jatkunut kustannusnousu on vaikuttanut tilan toimintaan?

”Tilannetta on pakko seurata entistä tarkemmin. Rehujen hinnannousu oli kovaa kevääseen asti, mutta rauhoittui kesällä. Nyt muu kustannuspaine on kova. Energian hinta nostaa kaikkia muitakin kustannuksia”, Mahlamäki sanoo.

Satakunnassa kasvukausi on ollut kuiva. Nyt puinnit ovat tilalla puolivälissä. Tähän mennessä sato on saatu korjattua poutaisissa olosuhteissa.

Sähköpörssissä vuosi sitten elokuussa keskihinta oli alle 10 senttiä per kWh. Nyt kuukauden keskihinta on yli 30 senttiä. Pörssifutuurit povaavat talvelle vielä korkeampia hintoja. Kuinka suurista summista keskimääräisellä broileritilalla puhutaan, jos sähkönhinta esimerkiksi kaksinkertaistuu viime vuodesta?

”Broileritilojen keskikoko on 70 tuhatta broilerin kasvatuspaikkaa ja tällaisen tilan arvioitu sähkön kulutus on noin 210 000 kilowattituntia vuodessa”, kertoo toiminnanjohtaja Hanna Hamina Suomen Siipikarjaliitosta.

”Jos energia on ollut vaikka 11 senttiä kilowattitunnilta, tekee se vuodessa noin 23000 euroa ja kaksinkertaisena 46000 euroa. Aiemmin siis kustannus noin kolme senttiä per lihakilo, kaksinkertaisena yli kuusi senttiä.”

Siitä ei ole tilastotietoa, millaisia sähkösopimuksia broileritiloilla on käytössä, mutta Hamina uskoo kaikenlaisia pörssisähköstä pitkiin kiinteisiin sopimuksiin löytyvän. Siten riippuu tilakohtaisesti, miten suuria muutoksia tilojen sähkölaskuihin on jo vuoden sisällä tullut ja mahdollisesti tulossa.

”Se riippuu muun muassa sähkösopimuksen vaihdon ajankohdasta, yhtiöstä ja sopimuksen laadusta.”

Sähkönkulutus on broileritiloilla kesäisin suurinta, kun ilmanvaihto on tehokkaimmillaan. Toisaalta kasvatuserän jälkeen on aina tyhjä aika, jolloin sähkönkulutus on vähäistä. Lisäksi laitteiden, kuten valaisimien, energiatehokkuus vaikuttaa energiankulutukseen.

Päättäjille Haminalla on toive: kotieläintilojen pitäisi päästä samaan sähköveroluokkaan kuin kasvihuoneiden. Maa- ja metsätalous on veroluokassa yksi ja kasvihuoneet luokassa kaksi. Luokan kaksi vero on alempi.