Ruuantuotannon suurmaa ajaa alas karjatilojaan: Hollanti aikoo tukea liki 1,5 miljardilla tuotantonsa lopettavia viljelijöitä

Typpipäästöistä on tullut kansallinen haaste ja kiistakapula. Alankomaiden kuningas Willem-Alexander vieraili marraskuussa lypsykarjatilalla Gelderlandin provinssissa. Kuva: Patrick Van Katwijk

Alankomaiden maatalous on historiallisen tilanteen edessä.

Maa, jossa maataloutta on vuosikymmenet kehitetty poikkeuksellisella intensiteetillä, näyttää nyt ottavan EU:n siunauksella uuden suunnan: Karjatilojen määrän vähentämisen.

Euroopan komissio ilmoitti tiistaina hyväksyvänsä kaksi ohjelmaa, joiden päätavoite on alentaa maan typpipäästöjä.

Päästöjä aiotaan supistaa lunastamalla karjatiloja pois tuotannosta. Erityisesti tähtäimessä ovat Natura 2000 -alueiden liepeillä sijaitsevat tilat.

Ohjelmien kokonaisbudjetti on mittavat 1,47 miljardia euroa.

Nimillä LVB ja LBV+ kulkevien ohjelmien alla oleville viljelijöille maksetaan, jotta he lopettaisivat vapaaehtoisesti karjatilansa.

LBV+-ohjelmassa mukana on noin 3 000 karjatilaa. Siihen lukeutuvat niin maito-, sika- ja siipikarjatilat kuin vasikkakasvattamotkin.

Tekeillä on laskentatyökalu, jolla yrittäjät voivat itse todeta, ylittävätkö he päästöjen kynnysarvot.

Monet tilat haluavat kuitenkin jatkaa liiketoimintaa, huomauttaa Hollannin tuottajajärjestö LTO. Joukossa on myös eläköityviä yrittäjiä, joille lopetus on järkevin vaihtoehto.

Päätös lopettamisesta on yksi vaikeimmista ja kauaskantoisimmista päätöksistä, joita viljelijä voi tehdä, LTO jatkaa.

Tuottajajärjestö korostaakin vapaaehtoisuuden merkitystä.

Suunnitelmat supistaa maan karjataloutta ovat aiheuttaneet Hollannissa laajoja mielenosoituksia.

Tilojen alasajoon liittyvien pyrkimysten on katsottu jopa ratkaisseen vaalit.

Maaseudun protestipuolueeksi noussut BoerBurgerBeweging (BBB) on vastustanut pääministeri Mark Rutten suunnitelmia vähentää karjan määrää.

BBB voitti paikallisvaalit historiallisella 20 prosentin äänisaaliilla. Se oli suurin puolue peräti kahdeksassa Hollannin 12 äänestysalueesta.

Hollannin tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä suitsia maan typpipäästöt puoleen.

Typpipäästöistä puhuttaessa Suomessa tyypillinen reaktio kadulla koko sanaan on todennäköisesti hieman hämmentynyt katse.

Suomessa maatalouden typpipäästöt ovat eurooppalaisittain matalat ja niiden määrä on ollut laskusuunnassa.

Typpipäästöihin lukeutuvaa ammoniakkia muodostuu esimerkiksi lannan käsittelyssä ja lannoitteista. Ammoniakkipäästöjen on todettu vaikuttavan kielteisesti ekosysteemeihin.

Ne rehevöittävät vesistöjä ja alentavat veden laatua. Hollannissa kanervikot ovat kärsineet ja typelle persot kasvit kuten nokkoset kukoistavat.

Typpioksidipäästöjä taas muodostuu eniten teollisuudessa ja liikenteessä. Ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Vaikka Hollanti on suitsinut päästöjään, se tuottaa typpipäästöjä aaria kohden edelleen yli kolme kertaa EU:n keskiarvon.

Arvossa mitattuna maa on myös Yhdysvaltojen jälkeen maailman toisiksi suurin maataloustuotteiden viejä.

LTO korostaa myös muiden tilatason päästövähennystapojen merkitystä.

Typpipäästöjen alentamiseen ainoa tie ei ole tilan lopetus, tuottajajärjestö toteaa: Teknisten innovaatioiden hyödyntäminen, laajaperäistäminen, muutto toiselle paikalle tai siirtymä muuntyyppiseen tuotantoon pitää mahdollistaa.

Kaikki siirtymäsuunnitelmat on myös avattava samanaikaisesti.

”Vain näin viljelijät voivat tehdä tietoisen ja harkitun päätöksen tulevaisuudestaan.”