Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah muistutti Maatalouskonemessujen paneelissa, että metsäkatoasetuksen kohdalla oli kyse säännöksen epäonnistumisesta. Kuva: Sanne Katainen
Kotimainen ruoka ja metsäkatoasetus ovat törmäyskurssilla – ”Ruuantuotanto suurin yksittäinen luontokadon aiheuttaja”
WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen totesi maatalouskonemessuilla, että kasvipainotteiseen ruokaan siirtyminen on väistämätöntä. Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström taas kertoi, että kasviproteiinien suosio on selvästi laskussa.
Maaseudun Tulevaisuuden maatalouden päällikkö Laura Ruohola (oik.) veti Helsingin maatalouskonemessuilla paneelikeskustelun siitä, kenen ääni kuuluu ruokaketjussa. Kuva: Sanne KatainenWWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen moittii hallitusta metsäkatoasetuksen lykkäämisestä.
”Ruuantuotanto on suurin yksittäinen luontokadon aiheuttaja. Siksi pitää miettiä tarkasti, mitä tuotetaan ja missä tuotetaan”, Luukkonen totesi Maatalouskonemessujen paneelikeskustelussa torstaina.
Hän myönsi kuitenkin, että puiden kaataminen navettarakennuksen paikalta Suomessa ei aiheuta metsäkatoa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) muistutti, että metsäkatoasetuksen kohdalla oli kyse nimenomaan säännöksen epäonnistumisesta.
”Olen samaa mieltä päämäärästä, Amazonin hakkuita pitää saada ehkäistyä.”
”Ruuantuotanto on suurin yksittäinen luontokadon aiheuttaja. Siksi pitää miettiä tarkasti, mitä tuotetaan ja missä tuotetaan.” Jari Luukkonen
Luukkonen nosti esiin myös kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtymisen vääjäämättömyyden.
”Lihantuotanto tulee vähenemään. Toisaalta kuitenkin tarvitsemme lihakarjaa arvokkaiden elinympäristöjen hoitamiseen.”
Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström palautti keskustelun kasvisruuan noususta maan pinnalle toteamalla, että toistaiseksi kasvisproteiinit ovat hyvin pieniä tuoteryhmiä ja niiden kysyntä kovassa laskussa.
”Se on fakta. Lihankulutuksen laskusta puhutaan paljon, mutta se on enemmän aatetta kuin faktaa.”
Tämän vuoksi Atria panostaa edelleen lihatuotteiden kehitykseen.
”Me olemme ruokatalo, ja teemme niitä tuotteita, joita kuluttajat haluavat.”
”Me olemme ruokatalo, ja teemme niitä tuotteita, mitä kuluttajat haluavat.” Kai Gyllström
Kuluttajan ymmärtäminen lisää ruokaketjun menestymisen mahdollisuuksia, vakuutti johtaja Antti Oksa S-ryhmästä.
”Mitä enemmän tieto kulkee pöydästä peltoon, sitä paremmat menestymisen edellytykset ovat”, Gyllström lisäsi.
Kahden viime vuoden aikana hinnan rooli kuluttajatutkimuksissa on noussut, mutta myös kotimaisuus kiinnostaa suomalaisia, Oksa kertoi.
Hinnan merkitys vaikuttaa vastuullisuuden lisäämiseen tuotevalikoimissa. Gyllström muistutti, että toimet vastuullisuuden lisäämiseksi eivät ole ilmaisia, ja sekä teollisuuden että maatalouden katteet ovat melko pieniä.
”Esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiselle ei ole ketään muuta maksajaa kuin kuluttaja.”
”Suomalaisella kuluttajalla on poikkeuksellisen hyvä tilanne, kun kaikki on turvallista, mitä voi valita kaupassa.” Harri Mäkivuokko
Ostokäyttäytymistä voidaan ohjata tiedon avulla, keskustelijat totesivat.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila mainitsi, että siitä on tuloksellisia esimerkkejä Ruotsista.
Tieto pitää tarjota kuluttajalle selkeästi tuotteiden vieressä. Se voisi Marttilan mielestä sisältää esimerkiksi vertailua eri maiden tuotantotavoista.
Gyllström muistutti, että alkuperämaamerkinnät ovat hyvin toimiva, konkreettinen ja helppo tapa kertoa tuotteista.
”Suomalaisella kuluttajalla on poikkeuksellisen hyvä tilanne, kun kaikki on turvallista, mitä voi valita kaupassa”, lisäsi toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko Pro Agriasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
