Mikä ratkaisee, saako maatalouden uusi keksintö riskirahoitusta?
Maatalouspuolen uusimmat teknologiset innovaatiot saavat usein alkunsa tutkimuslaitoksista.Saarijärvi
Kuva Spacen datatieteilijä Olli Eloranta esittelee yrityksen hyperspektrikuvaukseen perustuvaa teknologiaa. Kuvassa oikealla Nordic Foodtechin osakas Lauri Reuter.Nordic Foodtech VC on ensimmäinen pohjoismainen ruokaan ja maatalousteknologiaan keskittyvä pääomasijoitusrahasto. Sen osakkaan Lauri Reuterin mukaan kyse on uusien potentiaalisten murrosteknologioiden riskirahoittamisesta.
”Rahasto on työkalu, jonka kautta sijoitetaan pääomia sellaisiin uusiin teknologiayhtiöihin, joiden onnistumiseen liittyy vielä paljon riskejä. Tämä ei suinkaan ole ainoa rahoitusmuoto maataloudessa toimiville uusille yrityksille, mutta näissä uusissa teknologioissa on niin isot riskit, että pankit eivät anna lainaa. Rahoittaminen jää riskirahoittajille”, Reuter tähdentää.
Maatalouspuolen uusimmat teknologiset innovaatiot saavat usein alkunsa tutkimuslaitoksista, Reuter huomauttaa.
”Näissä uusissa teknologioissa on niin isot riskit, että pankit eivät anna lainaa, vaan se jää meille riskirahoittajille.”
Millä perusteella valikoitte ne yritykset, joiden maatalousteknologisia innovaatioita lähdette rahoittamaan?
”Liiketoiminnan potentiaalinen koko on ratkaisevaa. Eli kuinka iso markkina on olemassa juuri tälle keksinnölle. Ja miten suuri kilpailuetu tällä yrityksellä on muihin verrattuna, vai onko olemassa jokin merkittävä etu kaikkiin muihin nähden”, Reuter puntaroi.
Lisäksi olennaista on, miten yritystä johdetaan.
”On ratkaisevan tärkeää, millainen porukka on tekemässä asioita.”
Hän huomauttaa, että älymaatalous on monissa muodoissaan läsnä maatiloilla jo nyt.
”Älymaataloutena mielletään usein kaikki se, mitä ei vielä ole tapahtunut. Mutta itse ajattelen, että sitä on tiloilla paljon jo nyt. Esimerkiksi lypsyrobotissa on häkellyttävän paljon älyä.”
Reuterin mielestä riskisijoittajan täytyy kyetä arvioimaan ja havaitsemaan tulevaisuuden merkittäviä kehitystrendejä.
”Yksi iso asia maataloudessa tulee olemaan veden käyttö, ja se koskee myös Suomea. Se ei ehkä vielä ole niin relevanttia, mutta kun ilmasto muuttuu niin myös meillä tulee talvista märkiä ja keväistä kuivia. Siksi pitää alkaa miettiä ihan toisella tavalla, miten hallitaan vettä pelloilla.”
”Älymaataloutena mielletään usein kaikki se, mitä ei vielä ole tapahtunut. Mutta itse ajattelen, että sitä on tiloilla paljon jo nyt.”
Drooniteknologian hyödyntäminen alkutuotannossa on Reuterin mukaan Suomessa jonkin verran takamatkalla moniin muihin valtioihin verrattuna.
”Ruiskuttaminen ja muu droonien avulla tehtävä työ on selvästi nouseva juttu maailmassa, ja se ottaa todennäköisesti uusia kierroksia.”
Reuter arvioi, että tulevaisuudessa automatisaatio ja älyteknologia menevät niin pitkälle, että koneet liikkuvat ilman kuskia.
”Silloinhan työkoneet ajelevat itsekseen eikä siellä tarvitse olla ihmisen kyydissä. Se on seuraava merkittävä askel robotiikan suuntaan.”
Nordic Foodtech VC on tehnyt sijoituksia tässä vaiheessa kahdeksaantoista yritykseen Pohjoismaissa ja Baltiassa.
”Mukana on monenlaista teknologiaa satelliiteista lannoitteisiin ja uusista proteiineista kalankasvatukseen. On myös uudenlaisia rasvoja ja väriaineita kehittäviä yrityksiä – kaikenlaista”, Reuter sanoo.
Yksi riskirahoitettavista yrityksistä on kotimainen avaruusteknologian startup-yritys Kuva Space.
Suomalaisyritys pystyy patentoidulla hyperspektrikuvaukseen perustuvalla teknologiallaan monitoroimaan maa- ja meritalouden viljelmiä, metaanipäästöjä, metsien tilaa sekä haitallisia leväesiintymiä merissä ja rannikkoseuduilla.
Yritys suunnittelee ja rakentaa itse satelliittinsa, joilla hyperspektrikuvaus tehdään.
Lauri Reuter esitteli näkemyksiään maatalouden slush-tapahtumassa Agriventuressa Saarijärvellä viime viikolla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







