Parsinavetoiden ja hevospilttuiden kieltämisen seurauksia selvitetään
Uuden eläinsuojelulain valmistelussa ovat nyt meneillään selvitykset siitä, millaisia vaikutuksia parsinavetoiden ja hevospilttuiden kieltämisellä olisi.
Parsinavettaselvitystä laatii Eläinten hyvinvointikeskus. Kuopiossa toimiva Hevostietokeskus puolestaan pohtii, mitä seuraisi hevosten kytkettynä pitämisen kieltämisestä.
Lain ohjaus- ja työryhmien sihteerinä toimiva eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä ei vielä lähde ennustamaan, sisällytetäänkö parsinavettakielto lakiin vai ei. Eläinsuojeluasiamies Sari Salminen kuitenkin kertoo, että lakivalmistelun ohjausryhmä näyttäisi kallistuvan vahvasti eläinten vapaamman liikkumisen kannalle.
Ruotsissa uusien parsinavetoiden rakentaminen kiellettiin 2007. Samasta vuodesta parsinavetta on Itävallassa vaatinut erityisluvan.
EU:n ulkopuolella Norjassa parsinavetat on kielletty. Vanhoille navetoille on siellä annettu siirtymäaikaa 30 vuotta.
Esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on määrä saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) pääjohtaja Matti Aho pitää kuitenkin melko todennäköisenä, että lakiesitys annetaan eduskunnalle vasta seuraavan hallituksen aikana.
Lain valmistelusta kerrottiin MMM:n, Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Eviran tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Parsinavetoiden ja pilttuiden lisäksi selvitettävänä on tällä hetkellä muun muassa eläinsuojeluvalvonnan siirtäminen kokonaan valtion tehtäväksi.
Lisäksi pohditaan eläinjalostusta, eläinkilpailuja ja eläinten koulutusta, löytöeläinten hoidon järjestämistä ja eläimille tehtäviä toimenpiteitä koskevia säännöksiä.
Tämänhetkisessä laissa lähtökohta on, ettei eläimelle saa aiheuttaa tarpeetonta kipua, tuskaa ja kärsimystä.
Uuteen lakiin on tulossa periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton sen arvosta ihmiselle. Eläimiä olisi kohdeltava hyvin niiden arvoa kunnioittaen.
Eläimen itseisarvo ja kunnioitus on otettu eläinsuojelulakiin ainakin Norjassa ja Alankomaissa.
Lakiuudistusta on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien.
Valmistelusta on pyritty tekemään mahdollisimman avointa. Muun muassa ammattimaisten eläintenpitäjien, eläinsuojeluviranomaisten ja eri sidosryhmien edustajien mielipiteitä on selvitetty laajoin kyselyin. Eläintenpitäjäkyselyyn saatiin 1 600 vastausta.
Verkossa työtä on voinut koko ajan seurata ja kommentoida, ja palautetta voi antaa edelleen, Pullola kertoo.
”Koskaan aiemmin maa- ja metsätalousministeriön historiassa kommentteja ei ole tullut näin paljon.”
SATU LEHTONEN
Lisätietoa www.mmm.fi/
elainsuojelulaki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
