”Poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä” – Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikava täytti 20 vuotta

Eläinten Terveys ETT:n Sikava-tiimi: Vera Talvitie (vas.), Ina Toppari ja Olli Ruoho.  Kuva: Terhi Torikka

Suomalaisen sika-alan eri toimijoiden yhteistyö on jopa poikkeuksellisen hyvää, kiteytti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Sikavan, eli sikatilojen terveysluokitusrekisterin 20-vuotisjuhlaseminaarissa.

Yhteinen tavoite nousi esiin seminaarin aikana moneen otteeseen muutenkin.

”Koko ketju on hyötynyt tästä yhteistyöstä, kyse ei ole minkään yksittäisen tahon edun tavoittelusta”, alusta asti mukana ollut kenttäpäällikkö Martti Hassila Snellman Lihanjalostus Oy:sta totesi.

Nykyisten vaatimusten mukaan Suomessa tuotettu sika on maailman mittakaavassa millä tahansa mittaristolla tarkasteltuna terve ja hyvinvoiva, totesi Eläinten Terveys ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari avatessaan juhlaseminaarin.

Sikavaan on neljästi vuodessa tehtävien terveydenhuoltokäyntien ansiosta koottuna kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja määrä tietoa suomalaisten sikojen terveydestä, kertoi Sikavan asiantuntijaeläinlääkäri Vera Talvitie.

Osa sikatilojen seurannasta ulottuu jopa vuoteen 2003, jolloin sikaloiden terveysluokitusrekisteriin yhdistettiin eri teurastamoiden sikaloita koskevat terveysluokitusjärjestelmät.

Pitkältä ajalta kerätyn tiedon avulla on mahdollista osoittaa vakuuttavasti, mihin suuntaan asiat kehittyvät. Siitä nähdään esimerkiksi, että porsasyskästä on päästy eroon ja sikadysenteria sekä kapi ovat vähentyneet lähes olemattomiin. Salmonellaa todetaan yksittäisiä tapauksia vuosittain.

Myös tautisuojausta mittaavien Biocheck.Ugent -arviointien tulokset ovat parantuneet. ”Vuosittainen käynti aiheeseen liittyen saa aikaan kehitystä”, Talvitie arvioi.

Järjestelmä mahdollistaa myös oman tilan vertaamisen muihin esimerkiksi lääkkeiden käytön tai jonkin muun mittarin osalta.

Sikavassa on mukana viimeisimmän tiedon mukaan noin 850 tilaa, mikä on yli 95 prosenttia Suomen sikatiloista. Näistä 93 prosenttia saavuttaa vastuullisen tuotannon tavoitteet.

Säännöllisen seurannan ansiosta tila saa nopeasti tukea ongelman korjaamiseen, jos jokin hälytysrajoista ylittyy. Myös mahdollisiin hyvinvointiongelmiin pystytään tarttumaan varhain, Talvitie sanoo.

Viime aikoina huolta on herättänyt hännänpurennan hienoinen nousu. Tilanteen korjaamiseksi Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja Timo Heikkilä ehdotti seminaarissa tukea, jonka suuruus määräytyisi portaittain tilan onnistumisen mukaan.

”Hyvää työtä pitäisi palkita, niin voimme päästä maailman luokan tuloksiin”, Heikkilä totesi.

A-Tuottajien eläinlääkäri Taneli Tirkkonen lisäsi, että juuri laadun, hyvinvoinnin ja pitkien saparoiden voimalla suomalaista sikaa maailmalle myydään.

Suomalaisten sikojen pitkät ehjät saparot ovat myyntivaltti maailmalla.  Kuva: Sanne Katainen

Seuraavaksi pitkän työn tulokset pitäisi saada valjastettua nykyistä paremmin alan hyödyksi myös kotimaassa.

”Olisi aika erottaa vähittäismyynnissä suomalainen liha alhaisempien vaatimusten mukaan tuotetusta”, Toppari linjasi.

Moni oli samaa mieltä. Myös Eurobarometrin tuoreissa tuloksissa näkyy, että 8 vastaajaa kymmenestä haluaisi, että EU:n ulkopuolelta tuotavaan lihaan sovellettaisiin EU:n hyvinvointisääntöjä ja ulkopuolelta tuotavat elintarvikkeet merkittäisiin kohdemaan vaatimusten mukaisesti, kertoi asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä.

Martti Hassila totesi, että Sikava helpottaa jo tuotannon vastuullisuudesta kertomista, ja sen kautta on löydettävissä lisätietoa ostajan toivomista asioista.

”Sikavan vaatimukset ovat kansallista tasoa korkeammat ja eläinlääkärit seuraavat eläinten hyvinvointia tiloilla säännöllisesti. Kun on dataa ja mittareita, toiminta on läpinäkyvää.”

Lihan ostajatahojen todettiin tuntevan myös Sikavan hyvinvointi-indeksin, jota Helsingin yliopiston yliopistotutkija Camilla Munsterhjelm esitteli.

Hän kertoi, että huippupisteitä on eniten pienillä tiloilla, ja toivoi asteikon yläpäähän yhtä porrasta lisää, jotta hyvillä tiloilla olisi mahdollisuus pyrkiä yhä ylemmälle tasolle.

MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi totesi, että Sikavan sisältämää tietomäärää hyödynnetään jopa hävettävän vähän.

SLC:n toiminnanjohtaja Jonas Laxåback huomautti, että viestiä suomalaisen tuotannon vahvuuksista voisivat viedä Brysselissä eteenpäin tuottajajärjestöjen lisäksi myös muut tahot, kuten viranomaiset.