Kauan väännetty eläinten hyvinvointimerkintä toteutuu viimein – kun hanke ei johtanut tulokseen, yksityiset tarttuivat toimeen

Eläinlääkäri Marita Saarikivi on sertifioitu Welfare Quality -auditoija. Kuvauspaikka on Korpifarmi Oy Kangasniemellä. Kuva: Mikko Tikkanen

Moni tuotantoeläinten hyvinvointia arvostava muistaa, miten Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa valmisteltiin hyvinvoinnista kertovaa pakkausmerkintää. Tehtiin kyselytutkimuksia, pohdittiin vaihtoehtoja ja jo kokeiltiinkin merkittyjen tuotteiden myyntiä kaupassa.

Sitten ei enää kuulunut mitään.

”Hankkeen aikana kävi selväksi, että elintarvikekenttä ei pääse konsensukseen hyvinvointimerkin toteutuksesta”, uutta Elvi-hyvinvointimerkintää hallinnoivan Finwelfare Oy:n operatiivinen johtaja Essi Wallenius kertoo.

Hän oli mukana hyvinvointihankkeen tutkijatyöryhmässä. Kun hanke keväällä 2021 päättyi, teema hiljeni, Wallenius kuvaa.

Maaliskuussa 2022 maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)piti hankkeen ohjausryhmälle palaverin, jossa hän kannusti jatkokeskusteluihin hyvinvointimerkistä. ”Meidän yhteistyöryhmämme totesi siinä vaiheessa, että melkein kymmenen vuotta keskustelua riittää, nyt on aika toimille.”

Walleniuksen johdolla joukko hyvinvointialan asiantuntijoita perusti Finwelfare Oy:n, joka tänään julkistaa Elvi-hyvinvointimerkinnän. Aluksi se nähdään ainakin Lidlin Ilona-maidoissa ja Arlan tietyissä maitotuotteissa.

Elvi ei ole suoranainen lyhenne mistään. Nimi valittiin siksi, että se sointuu hyvin eläinten hyvinvoinnin kanssa ja kuulostaa hyvältä muillakin kielillä. Kuva: Finwelfare

Luken hyvinvointihankkeessa leirit jakautuivat kahtia. Toinen leiri halusi, että lähes kaikki suomalainen tuotanto mahtuu merkinnän piiriin siten, että luokkia on useita. Toinen kannatti tiukkoja kriteerejä, jotka erottavat parhaat tilat muista.

Elvin laatijat kuuluvat jälkimmäiseen leiriin. Kriteerit ovat tiukat, Wallenius ja yrityksen pääauditoija Marita Saarikivi kertovat.

”Kuluttajalle monen tason järjestelmä on sekava. Heidän on vaikea hahmottaa eri merkkejä, saati niiden sisällä olevia tasoja”, Wallenius sanoo. ”Ja jos käy ilmi, että merkki edustaa myös tavanomaista tuotantomuotoa, se vie uskottavuuden.”

Elvin haluttiin olevan tieteeseen perustuva, kunnianhimoinen ja riippumaton. ”Sen pitää olla koko tuotannon kirittäjä eikä koko tuotannon edustaja.”

Korpifarmi Oy:n navetassa Kangasniemellä umpilehmien karsinassa on kestokuivikepohja. Kuva: Mikko Tikkanen

Tieteellinen pohja Elvi-merkkiin tulee auditoinneista, jotka tehdään kansainvälisen WelfareQuality-järjestelmän avulla. Siinä havainnoidaan enemmän eläintä itseään kuin esimerkiksi karsinakokoa tai lattiamateriaalia.

Apuna käytetään myös nautatilojen seurantajärjestelmä Nasevaa. Lisäksi Elvissä on omia lisäkriteerejä.

Elvin vaatimuksiin yltää esimerkiksi maitotiloista arviolta 17–20 prosenttia, Wallenius ja Saarikivi kertovat. Parsinavetat eivät merkin vaatimuksia täytä. Pihatoissa kriteereistä jäädään useimmiten sen takia, että ulkoilu tai nuorkarjan olot eivät täytä vaatimuksia.

Elvi-merkkiä hakee jalostava yritys. Asiakas voi olla esimerkiksi meijeri tai lihatalo.

Merkin käyttömaksu on asiakaskohtainen ja suhteessa asiakkaan liikevaihtoon. Lisäksi laskutetaan auditointimaksut auditoitavien tilojen lukumäärän perusteella.

Wallenius toivoo, että uusi hallitus myöntää Finwelfarelle määrärahan merkin alkutaipaleen helpottamiseksi. Myös hankerahoitusta haetaan.

Kritiikkiä on tullut siitä, että yksityinen yritys ei voisi hallinnoida koko elinkeinon yhteistä hyvinvointimerkkiä, Wallenius sanoo. Hän on eri mieltä.

”Elinkeinon yhteinen ja elinkeinon oma eivät ole sama asia. Se, että merkki on irrallinen elinkeinosta, ei estä sitä, etteikö elinkeino voisi yhdessä meidän kanssamme suunnitella, mitä se sisältää ja tavoittelee.”

On myös sanottu, että merkki tuodaan markkinoille väärään aikaan, juuri kun kuluttajat säästävät kaikesta.

”On parempi, että merkki on valmiina siinä vaiheessa, kun talous lähtee nousuun ja kuluttajat heräävät taas arvokysymysten pariin. Siinä vaiheessa olisi myöhäistä tulla markkinoille”, Wallenius toteaa.

”Kaaoksen keskeltä syntyy aina jotain uutta”, Saarikivi sanoo. ”Kun merkkiä ei hyvinä vuosina saatu aikaan, teemme sen nyt huonona aikana.”