Pro Agria: Viljelykasvit ovat poikkeuksellisen hyvässä kasvussa – uhkia on ilmassa

Jukka Kittilä viljelee mansikkaa Pälkäneellä. Mansikkakaudesta on odotettavissa pitkä ja tasainen, arvioi Pro Agria. Kuva: Rami Marjamäki

Aikaisempiin vuosiin nähden viljelykasvit ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvässä kasvussa, kertoo Pro Agria torstaina julkaisemassaan kasvutilannekatsauksessa.

Kasvuolosuhteet ovat suosineet kaikkien viljelykasvien, mutta etenkin viljojen ja nurmien kasvua. Kosteutta on riittänyt, eikä kovia helteitä ole ollut.

Runsaat sateet ovat kuitenkin piinanneet etenkin Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Satakunnan alueita sekä Pohjois-Suomea ja haitanneet muun muassa kevätkylvöjen loppuun saattamista sekä rikkakasvitorjuntojen tekemistä.

Kasvustoissa alkaa olla myös jo merkkejä liiallisen märkyyden aiheuttamasta kellastumisesta, katsauksessa sanotaan.

Sateet ovat estäneet laajoilla alueilla kasvustotoimien tekemistä ajallaan.

Viljelykasvien kehitys on pääosin normaalissa aikataulussa tai alueesta riippuen muutamasta päivästä viikkoon jäljessä.

Etenkin pohjoisemmissa osissa maata viileys on hidastanut kasvustojen kehitystä.

Syysviljat, ruis ja syysvehnä, ovat tähkällä ja kasvustot ovat hyviä, paikoin jopa erinomaisia. Ruista on kuitenkin osin jo laossa.

Kevätviljat ovat tulossa lippulehdelle, ja aikaisimmat ohrat ovat jo tähkällä.

Kasvustot ovat pääosin tyydyttäviä tai hyviä, ja kevätvehnällä ja kauralla on myös erinomaisia kasvustoja.

Rehevä kasvu ja kosteus ovat kuitenkin lisänneet kasvitautipainetta, ja lakoriski on suuri.

Rikkakasveja on myös paljon, ja niiden kasvu ja kehitys on ollut voimakasta.

Kosteat kasvuolosuhteet ovat vaatineet tarkkaa kasvustojen seurantaa ja hoitotoimenpiteiden ajoittamista sateiden välissä sadontuotannon turvaamiseksi.

Kevätöljykasvit, rypsi ja rapsi, ovat moniin edellisiin vuosiin nähden taimettuneet erittäin hyvin ja tasaisesti.

Aikaisimmat kevätrapsit ovat jo täydessä kukassa, kun taas myöhemmin kylvetyt kevätrypsit ovat ruusukevaiheessa.

Tänä vuonna näyttää siltä, että suuremmilta tuholaisongelmilta vältytään, vaikka kasvustoissa onkin havaittu kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita.

Rapsikuoriaisen torjuntakynnys ylittyy monin paikoin, ja torjuntatoimia joudutaan tekemään kasvustojen suojaamiseksi.

Myös palkokasvit, herne ja härkäpapu, ovat rehevässä kasvussa.

Samoin peruna ja sokerijuurikas ovat taimettuneet hyvin. Kuminapellot kukkivat parhaillaan valkoisina.

Nurmi on kasvanut hyvin alkukesän kosteudessa ja viileähkössä säässä.

Ensimmäinen säilörehusato on korjattu suurimmassa osaa maata, ja sadon määrä oli runsas ja laatu hyvä, joskin vaihtelua on eri alueilla.

Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja ovat voineet heikentää säilörehun laatua.

Korjuu jouduttiin paikoin tekemään liian aikaisin sateen uhkien takia.

Nurmen kasvuun lähtö ensimmäisen niiton jälkeen on puolestaan ollut sateiden ansiosta erittäin hyvää.

Nurmet ovat aloittaneet uuden kasvun ja alkaneet vihertää jo viikon päästä niitosta, mikä lupaa hyvää toisen säilörehusadon korjuulle.

Mansikan kypsyminen avomaalla on hidastunut viileän sään myötä, mutta avomaalta kerätään jo varhaislajikkeiden alkusatoa maan etelä- ja keskiosissa.

Mansikkakaudesta on odotettavissa pitkä ja tasainen alueellisten erojen, viileähkön sään sekä laajan lajikekirjon vuoksi.

Avomaan mansikkaa alkaa olla runsaammin tarjolla heinäkuussa, jolloin myös itsepoimintakausi alkaa.

Vadelmaa saadaan tällä hetkellä tunneliviljelmiltä. Avomaalla vadelma- ja herukkasadot kypsyvät poimintakuntoon heinäkuun loppupuolella.

Varhaisperunan ja varhaisvihannesten tarjonta lisääntyy koko ajan kesän edetessä.

Viileä sää on suosinut salaattia ja kaaleja, mutta hidastanut monien muiden vihannesten satojen valmistumista.

Satokausi on hieman jäljessä parista edellisestä vuodesta, mutta kuitenkin lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja.

Vaikka viljelykasvien kasvu on ollut lupaavaa ja satopotentiaali korkealla, on kasvukautta vielä noin 2–3 kuukautta jäljellä.

Paljon voi tapahtua suuntaan tai toiseen, Pro Agriasta muistutetaan.

Heinäkuun sää on ratkaiseva. Runsaita sateita ei enää toivota. Tähän mennessä saatu kosteus riittää useimmilla viljelykasveilla pitkälle kasvukauden loppuun.

Hyvä maan rakenne on tärkeää märkinä kausina ylimääräisen veden suotautumiseksi syvempiin maakerroksiin, ja kuivina kausina kosteuden nostamiseksi ja mahdollistamaan juurten kasvu riittävän syvälle maahan.

Lämpötilat saisivat olla hieman korkeampia, jotta varmistetaan sekä pelto- että puutarhakasvien sadon valmistuminen ajoissa ja laadukkaana, Pro Agria toivoo.