Luomubroilereissa hidasta on vain kasvu

Hubbard-rotuiset luomubroilerikukot ovat tunnettuja hyvästä jalkaterveydestään. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkisto

PUNKALAIDUN (MT)

Lämmin syysaurinko häikäisee broilerikukkojen silmiä.

Ne paistattelevat päivää hallin seinustalla siivet oikosenaan. Kun eteen sattuu toinen kukko, pidetään hetken tuijotuskilpailu ja pörhistellään höyheniä.

Kukot eivät tiedä, että hetki on historiallinen.

Punkalaitumella Uusi-Pihkon tilalla on ollut broilereita 40 vuotta, mutta tänään on ensimmäinen kerta, kun ne pääsevät ulos.

Ensimmäistä luomubroilerieräänsä kasvattava Petri Tiukka tiedostaa ulkoilusta aiheutuvat tautiriskit ja katselee kukkojen juoksentelua varautuneena.

Myös broilerikanoja huolestuttaa, mutta eri syistä.

Sisällä kanoja on luomusäädösten mukaisesti enintään kymmenen neliömetrillä. Ulkoilutilaa jokaisella kanalla olisi reilut neljä neliömetriä.

Yhteensä niillä on yli kolme hehtaaria metsälaidunta ja virikkeitä.

Silti kanat eivät uskalla oviaukkoa pidemmälle. ”Naisilla kestää”, Tiukka tuumaa.

Tiukan luomubroilerit ovat hidaskasvuista Hubbard-rotua. Muuta hidasta niissä ei olekaan – etenkään kukoissa.

Esimerkkinä Tiukka mainitsee, kuinka hän korjasi sisätiloissa ruokintalaitteistoa, ja pulttisarja katosi rasiasta nopeasti. Pultit löytyivät ympäri hallia hilluvien kukkojen nokista.

Luomubroilerihankkeen takana on luomuyrittäjä Arto Jokisen yritys L’uomu Nokka.

Koeluontoinen erä luomu-

broilereita kasvatettiin Kauhavalla jo viime vuonna. MT kävi tuolloin paikan päällä tutustumassa 7 000 linnun koe-erään.

Broilerit eivät aiheuttaneet ostoryntäystä, mutta Jokinen on luottavainen. Hän uskoo, että ketjun tehostaminen ja brändäys auttavat luomubroileria löytämään tiensä kuluttajan lautaselle.

Punkalaitumen lisäksi luomubroilereita kasvatetaan nyt Peräseinäjoella ja Loimaalla. Broilerit tulevat parin päivän ikäisinä munina Tanskasta hautomoon Huittisiin, missä ne viipyvät kolme viikkoa.

Linnut teurastetaan 8–9 viikon iässä, 1,5–1,6 kilon painoisina.

Jokisen pidemmän aikavälin tavoitteena on saada myös broilerien vanhempaispolvi Suomeen.

Se edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, sillä vanhempaispolvea ei kotimaassa kasvateta luomuna edes munivien kanojen puolella.

Parhaillaan Jokinen ja kasvattajat työstävät hanketta eteenpäin Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n, Siipikarjaliiton, Eviran ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Luomubroilerin tuotannosta kiinnostuneita tiloja on Jokisen mukaan enemmänkin.

Syynä voivat olla alhaiset investointikustannukset: Jos pellot ovat valmiiksi luomussa ja tilat löytyvät, tarvittavat muutokset voi saada hänen mukaansa aikaan muutamalla kymppitonnilla.

”Teurastamon kapasiteetti ei lopu kesken, joten laajentamisen varaa on.”

Koossa katto saavutetaan kuitenkin nopeasti: hallitilaa linnuilla voi olla maksimissaan 1 600 neliötä, mikä rajoittaa parven kokoa.

”Luomutilat on tuomittu pienimuotoisiksi, mutta se on hyväkin asia”, Jokinen linjaa.

TUULIKKI VIILO

Avaa artikkelin PDF