Glyfosaatin kieltämisestä tulisi kallis lasku maatiloille

Glyfosaatin kieltäminen tulisi kalliiksi viljelijöille ja kasvattaisi samalla peltojen kemikaalikuorma, kun glyfosaatin sijasta käytettäisiin sitä tehottomampia aineita, tanskalaisselvitys osoittaa. Suorakylvö saattaisi loppua. Kuva: Eemeli Linna

Mahdollinen glyfosaattikielto Euroopan unionissa lisää merkittävästi tanskalaisten viljelijöiden kustannuksia, ellei tehoaineelle löydetä vaihtoehtoa tai jos lisäkustannuksia ei kompensoida.

Pahiten kärsisivät suorakylvöä harjoittavat tilat.

EU päättää tämän vuoden aikana sallitaanko glyfosaatin käyttö edelleen vai kielletäänkö se.

Tanskalaisen konsulttiyhtiö Segesin laskelmien mukaan likimain kaikkiin rikkakasveihin tehoavan torjunta-aineen kieltäminen kasvattaisi keskivertotilan kustannuksia noin 120 euroa hehtaarilta.

Suorakylvötiloilla lasku olisi vielä paljon suurempi. Kulut kasvaisivat keskimäärin 270 euroa hehtaarilta. Seges laskee.

Liipaisimella on myös nurmikkosiementen viljely, mikä on iso tuotannonala Tanskassa. Se olisi mahdollista glyfosaatin jälkeisessä ajassa vain huomattavin lisäponnistuksin ja -kustannuksin.

Varjopuolena nähdään myös kasvinsuojeluaineiden käytön kasvu. Asiantuntijat muistuttavat siitä, että rikkaruohojen torjunnassa joudutaan käyttämään glyfosaattia tehottomampia torjunta-aineita, mikä kasvattaa torjunta-aineiden käyttöä ehkä viidenneksellä.

Seges arvioi, että kyntämättä viljely vähenee merkittävästi tai mahdollisesti loppuu kokonaan glyfosaattikiellon jälkeen. Suorakylvöä suositaan kestävyysnäkökulman ja ilmastoetujen takia.

Glyfosaatti on maailman eniten käytetty rikkakasvien torjunta-aine.

Segesin selvityksestä on uutisoinut muun muassa saksalainen Agrarheute- verkkosivusto: Glyphosat-Verbot würde für Ackerbauern teuer