Hyönteisen matka kulkee kotitilalta lemmikin kitaan – näin koirille maittaa sirkka-aamiainen

Hirvelän tilalta sirkat matkaavat Jussi Vinnin yritykseen, joissa niistä tehdään Sirkka koiranherkku -koiranruokaa. 

Virkamiehet yllättivät hyönteistuottajat sallimalla hyönteisten elintarvikekäytön Suomessa ensimmäisenä Pohjoismaissa (MT 22.9.).

Osa on ehtinyt jo kehitellä hyönteisille muutakin käyttöä.

Markku Hirvelän sirkkalassa Kurikassa tuoksuu kurkulta. Odotan korvia huumaavaa siritystä, mutta suotta. Sirkat aloittavat sirityksen vasta sukukypsinä, eli lopetuspäivänsä tietämissä.

Sirkoille on rakennettu ja eristetty kasvatustila vanhan sikalan nurkassa.

Tilalla harjoitetaan muun muassa suoramyyntiä. Osalla Hirvelän sirkoista on kuitenkin erityinen kohtalo: niistä valmistetaan kotimaista koiranruokaa.

Jos kurkun vaihtaisi appelsiiniin, sirkan makukin muuttuisi. – Markku Hirvelä

Kurikkalainen Markku Hirvelä kasvattaa sirkkoja vanhaan sikalaan rakennetussa tilassa. Lämpötila huoneessa on noin 29 astetta. 

Koirien ravitsemukseen käytetään Suomessa rahaa runsaammin kuin koskaan. Vuonna 2015 koiranruokaan käytettiin vajaat 320 miljoonaa euroa, kertoo Tilastokeskus.

Se on tuplasti enemmän kuin 15 vuotta sitten.

Kotimaiset koiranruokavalmistajat ovat kuitenkin toistaiseksi harvassa – ja hyönteisruuan vielä harvemmassa.

Sirkkojen märkäkilon tuottajahinnaksi muodostuu Hirvelän tilalla noin 70 euroa.

"Isoin kulu on hoitoon käytetty aikapanos ja lämmityskustannus", Hirvelä kertoo.

Sirkkalan hoito vie häneltä noin puolitoista tuntia päivässä. Taudeista ei toistaiseksi ole ollut riesaa.

Sirkat saavat rehuksi kauppoihin kelpaamatonta kolmoslaadun kurkkua ja vehnäpohjaista kananrehua.

"Kurkulla saa makuakin sirkkaan. Jos kurkun vaihtaisi appelsiiniin, sirkan makukin muuttuisi."

Sirkkojen alkukannan ja kasvattamiseen tarvittavat tiedot Hirvelä sai Finsect Oy:n kautta.

Kasvatuslaatikoita on nyt noin 40 ja kussakin kasvaa noin 1–1,5 kiloa sirkkoja kerrallaan.

Kotisirkkoja voi löytää Suomestakin, esimerkiksi vanhojen hirsitalojen uumenista. Ne ovat kuitenkin eri kantaa kuin tuotantoon käytettävät sirkat.

Hyönteisiä on maailmassa miljoonia erilaisia – miksi juuri kotisirkat ovat valtaamassa markkinat?

Yksi syy on lajin elintarvikekäytöstä kertynyt tutkimustieto. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy.

"Sirkkaa on helpompi markkinoida kuin toukkaa", Hirvelä perustelee. Osalle toukat aiheuttavat puistatuksia, kun taas sirkan syönti ei enää olekaan mahdoton ajatus.

Sirkkaa voisi esimerkiksi sekoittaa makkaraan tai leivän joukkoon, Hirvelä maalailee.

"Jos aikuinen mies haluaisi kaiken proteiininsa sirkoista, saisi syödä noin 156 grammaa kuivattua sirkkaa päivässä."

Sirkat elävät 6–7 viikkoa. Sen jälkeen ne laitetaan pakastimeen. Hyönteiset ovat poikilotermisiä eli vaihtolämpöisiä, joten ne vaipuvat kylmässä nopeasti horrokseen eivätkä herää enää.

Frodo, Nyyti ja Siril valitsivat aamiaisensa tavallisen koiran märkäruuan ja hyönteisruuan väliltä. Tämä raati teki päätöksensä hyönteisruuan hyväksi äänin 2–1. Hyönteisruoka lautasella oikealla. 

Kurikasta Hirvelän pakastetut kotisirkat matkaavat Keravalle. Täällä Jussi Vinni valmistaa niistä kotimaista koiranruokaa.

Ekokokkina tunnetuksi tullut Vinni sai idean koirien hyönteisruokaan Luonnonvarakeskuksen järjestämällä tutustumismatkalla Hollannissa.

"Hollannissa ei olla teknisesti juuri meitä edellä, joten pääsemme hyvin mukaan."

Vinni ottaa pakastimesta säkin kokonaisia sirkkoja soseuttamista varten. Koiralle syötettävät sirkat voi kasvattaa isommiksi kuin ihmiskäyttöön tarkoitetut, hän kertoo.

EU-markkinoille on viime vuosina tullut joitakin hyönteisiä sisältäviä koiran kuivamuonia. Vinnin tehtaalla tehdään annospakattua tuoreruokaa.

Muonan sirkkapitoisuus on 15–20 prosenttia. Loppu on kotimaista nauta-sika-jauhelihaa, sian keuhkoa sekä kotimaisia vihanneksia ja hedelmiä. Lihan toimittaa Snellmanin omistama, koirien raakaruokaan keskittyvä Mush.

Vinnin tavoitteena on ekologisempi, kotimainen koiranruoka. Hän haaveilee korvaavansa lihan järvikalalla, mutta kala ei kaikille koirille uppoa. "Seuraava asiakasryhmä voisivat olla kissat."

Hän etsii myös toiminnalleen yhteistyökumppania.

Toiminta on toistaiseksi pienimuotoista. Tuotantotila sijaitsee entisessä kahvilassa.

Entä miltä hyönteisestä valmistettu koiranruoka maistuu? Se selviää vain testaamalla.

MT:n arvovaltaisen raadin muodostaa neljä koiraa: Stabjihoun-lintukoira Nyyti, lapinkoirat Siril ja Frodo sekä welsh corgi Hilla.

Ne saivat valita aamiaisensa kaupan suositun märkäruokamerkin ja hyönteisruuan väliltä.

Frodolle ja Nyytille hotkivat ensin hyönteisruuan. Siril taas nuuhkaisi epäluuloisesti molempia ja jätti hyönteiset viimeiseksi.

Hilla ei syönyt aluksi kumpaakaan. Myöhemmin omistaja raportoi sen valinneen mieluiten tavallisen märkäruuan. Myös kuvaustilanteessa se havitteli ennemmin tavallista märkäruokaa.

Tulokset todistavat ainakin, että jopa koirilla on monia mielipiteitä hyönteisten syömisestä.

Eivätkä ne kaikki ole kielteisiä.