Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hyvinvointikorvausten uudet ehdot hahmottuvat – uusi sitoumus edellyttää osalta nyt mukana olevista nautatiloista investointeja tai eläinten vähennystä

    Eläinten hyvinvointikorvausta voi tulevalla ohjelmakaudella saada myös lypsykarjan ulkoilusta, mikä on ollut etenkin maitoalan toive.
    Alle kolmen kuukauden ikäisten vasikoiden tilavaatimus nykyisissä eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoissa on 1,8 neliötä eläintä kohden. Jatkossa vaatimus on 2,25 neliötä. Ehtoon sitoutuminen vaatii joko investointia lisätilaan tai vasikkamäärän pienentämistä nykyisestä.
    Alle kolmen kuukauden ikäisten vasikoiden tilavaatimus nykyisissä eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoissa on 1,8 neliötä eläintä kohden. Jatkossa vaatimus on 2,25 neliötä. Ehtoon sitoutuminen vaatii joko investointia lisätilaan tai vasikkamäärän pienentämistä nykyisestä. Kuva: Pasi Leino
    Kuva: Timo Filpus

    Eläinten hyvinvointikorvausten päälinjana on tulevalla ohjelmakaudella yksityiskohtaisten ehtojen ja vaatimusten sijaan mitata tulosta, kertoo maa- ja metsätalousministeriö MMM.

    Vaatimuksia on pyritty selkeyttämään, jotta tahattomat virheet vähenisivät. Komission asetuksen mukaan tulevalla rahoituskaudella muodostetaan laajempia kokonaisuuksia ja ehtojen on oltava todennettavissa sekä yksiselitteisesti valvottavissa.

    Aiemmalla ohjelmakaudella naudoille oli kymmenen toimenpidevaihtoehtoa, nyt kuusi. Tulevaisuudessa ikäluokka vasikoiden olosuhteiden parantaminen -toimenpiteessä olisi 0–6 kuukautta, kun ennen ne olivat 0–3 kuukautta ja 3–6 kuukautta ja molemmille ikäryhmille oli oma pinta-alavaatimus.

    Urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen -toimenpide on 6–18 kuukauden ikäisille sonneille ja siinä on pinta-alavaatimuksia lämmin- ja kylmäkasvattamoille. Ennen 6–12 kuukauden ikäisille oli oma luokkansa. Ikäryhmissä ja pinta-aloissa on havaittu runsaasti virheitä. Toimenpiteiden ehtoja selkeyttämällä pyritään laskemaan virheprosenttia.

    Tuottajista osa kokee uusien ehtojen heikentävän nautatilojen mahdollisuuksia saada eläinten hyvinvointikorvauksia.

    Käytännössä alle puolen vuoden ikäisillä vasikoilla tulee olemaan aiempaa enemmän tilaa. Osa vasikkakasvattamoista joutuu pienentämään kasvatusmääriä, mikäli haluaa mukaan hyvinvointikorvaukseen.

    Ritiläpohjaisissa kasvattamoissa tilan pelätään olevan nuorimmille 6–18 kuukauden ikäisistä jopa liian suuri niin, ettei lanta painu riittävästi ritilän läpi.

    Tulevalla kaudella olosuhteiden parantamisen toimenpiteet kohdistetaan vain sonneille, koska samat pinta-alavaatimukset eivät sovellu sonneille ja hiehoille. Pelkkään kuivitukseen perustuvia toimenpiteitä ei enää voi olla, MMM:stä kerrotaan.

    Kaikkia hyvinvointikorvausta hakevia tiloja ja eläinlajeja koskee muutos hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta. Toimenpide korvaa aiemman ruokinta- ja hoitotoimenpiteen. Viljelijä itse täyttää hyvinvointisuunnitelman, jonka voi tehdä Ruokaviraston mallipohjalle. Mukaan on liitettävä ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi.

    Uutena hyvinvointisuunnitelmassa on tilan bioturvallisuus ja sen kehittäminen.

    Uusi toimenpide naudoilla on ulkoilu, jonka lisääminen on ollut maitoalan vahva tahtotila. Ulkoilun toteuttaminen edellyttää kaikkien yli puolivuotiaiden nautojen ulkoilua 120 päivänä vuodessa. Moni tila pitää toimenpidettä hankalana toteuttaa.

    "Tilojen toive olisi, että voisi valita joko lypsylehmät tai nuorkarjan. Jää nähtäväksi, paljonko tätä valitaan, jos ehdot säilyvät nykyisellään. Kaikkien ulkoiluttaminen voi olla hankalaa esimerkiksi siksi, että ryhmät ovat eri rakennuksessa", maitoasiamies Marjukka Mattio sanoo.

    Jos tila valitsee lisäksi myös laidunnus-toimenpiteen, eläinten on päästävä laitumelle 90 päivänä ja ulkoilemaan 120 päivänä vuodessa.

    Hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin ei sisälly vasikoiden nupoutus, koska se tulee osaksi uutta eläinten hyvinvointilakia, eikä siitä voida enää maksaa. Tämä vaikuttaa merkittävästi vasikoiden hyvinvointituen korvaustasoon.

    Toimenpidevalikoiman selkeyttämisen myötä väliinputoajia, joille ehdot eivät sovi, tulee aiempaa enemmän, toteaa MTK:n liha-asiantuntija Saara Patama.

    "Toisaalta on tarkoituskin, että hyvinvointikorvaus vaatii toimia perustason päälle. Se ei ole automaatio, mutta mahdollisimman monelle houkutteleva", MTK:n asiantuntija Leena Suojala lisää.

    Toimenpiteet muodostuvat lainsäädännöstä tulevan perustason päälle ja niiden on oltava mitattavia.

    Mikäli tilat eivät valitse toimenpiteitä, niiden kehittämistä tai muuttamista mietitään. Houkuttelevuutta voidaan lisätä pienillä muutoksilla toimenpiteiden sisällä.

    Sitoumukset eläinten hyvinvointikorvaukseen tehdään vuodeksi kerrallaan, joten tilanne elää vuosittain. "Sitoumusmäärien ennakointi on vaikeaa", Suojala sanoo.

    Siipikarjan kohdalla hyvinvointikorvauksen saamiseen on tulossa kaksi toimenpidettä: hyvinvointisuunnitelma ja olosuhteiden parantaminen.

    Jälkimmäisen edellytysten täyttymistä valvotaan broilereilla teurastamolla annettavien jalkapohjapisteiden avulla.

    Munivilla kanoilla mittarina toimii kanalan ilman ammoniakkipitoisuus. Kalkkunoiden kohdalla mittari on ruhojen hylkääminen ilmapussitulehdusten vuoksi.

    Myös lihasikojen toimenpiteen osalta valvonta tulevalla ohjelmakaudella tulee painottumaan teurastamoihin. Lihasikojen toimenpiteen toteutumisehtona olisi ehjä häntä.

    "Tosin edelleen tutkitaan ja yritetään tarkentaa sitä, mikä on ehjä häntä ja mikä ei", Suojala sanoo.

    Arviointia hankaloittaa se, että kasvatussikalan hännänpurentaongelma voi näkyä vielä lihasikalassa.

    Emakkotiloilla on jo ensi vuonna valittavissa toimenpiteinä vapaaporsitus sekä porsitusolosuhteiden parantaminen.

    Lampailla ja vuohilla toimenpiteitä on jatkossa kolme: hyvinvointisuunnitelma, olosuhteiden parantaminen sekä laidunnus. Nykykauden toimenpiteet: lampaiden ja vuohien hoito sekä laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella poistuvat.

    Lammasverkosto on valmistelussa korostanut alhaisia tukitasoja, jotka eivät kannusta sitoutumaan työmäärän lisääntymisen ja valvontariskin vuoksi, kun eläinmäärä on suuri ja eläinyksikkökerroin on pieni.

    Eläinten hyvinvointikorvauksia ja toimenpiteitä on valmisteltu vuodesta 2018. Tilaisuuksia keskustelulle on Suojalan mukaan pyritty järjestämään matkan varrella. Nyt luonnos on siinä muodossa, jossa se mennee valtioneuvostoon ja sen jälkeen komissiolle. MMM on koko valmistelun ajan käynyt neuvotteluja myös komission suuntaan.

    "Järjestelmä aiheuttaa aina kritiikkiä jollain suunnalla, koska tilat ja työtavat ovat erilaisia. Osa tuottajista pitää ehtoja liian tiukkoina ja osa liian löysinä", Suojala toteaa.

    Lue myös:

    Nautatila kritisoi hyvinvointikorvauksen uusia ehtoja: "Se tarkoittaa, että isoimmat eläimet kasvatetaan nykyistä tiiviimmin"