Puimureiden kysyntä elpyikahden lamavuoden jälkeen

Puimurikauppa piristyi kahden lamavuoden jälkeen, kun viljelijät alkoivat luottaa viljan hinnat pysymiseen koholla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Puimurikauppiaiden ilmeet ovat parin synkän vuoden jälkeen iloisia, sillä kauppa on käynyt talvella ja keväällä odotettua paremmin. Tarkkoja myyntilukuja ei vielä tiedetä, sillä kauppoja syntyy perinteisesti vielä kylvöjen jälkeen, kun oraat nousevat pintaan ja uudelleen aivan kylvöjen alla.

Kauppiaiden arviot vaihtelevat.

Markkinointijohtaja Antti Anttila Agritekiltä on varma, että kaupaksi menee yli 350 puimuria. Linjajohtaja Jukka Keltto Konekeskolta on samoilla linjoilla.

Puimureita on myyty jo nyt enemmän kuin viime kaudella yhteensä, Keltto sanoo. Anttilan mukaan kysyntä on lähes kaksinkertaistunut.

Konekaupan johtaja Risto Varis Hankkija-Maataloudesta on kilpailijoita varovaisempi ja arvelee, että 300 koneen raja ylittyy vain vähän.

Puimurimyynti on heilahdellut rajusti viljamarkkinoiden mukana 2000-luvulla. Harjalla käytiin kaudella 2008–2009, jolloin myytiin 470 puimuria. Seuraavana vuonna romahdettiin 200 puimuriin ja viime satokauden saldo oli 240 puimuria.

Variksen mukaan puimurimyynti vaihtelee herkästi viljanäkymien tahdissa. Työkoneissa ei koettu samanlaista notkahdusta parin edellisen kauden aikana, eikä kysyntä ole toisaalta nyt juuri vilkastunut.

”Viljan hintoihin liittyi paljon epävarmuutta parina edellisenä vuonna. Nyt näyttää siltä, että hinnat ovat jääneet pysyvästi koholle eikä hinnan romahdusta odoteta, mieluummin trendi on nouseva”, Anttila miettii.

Hän odottaa menekin tasaantuvan 300–350 puimuriin. Sekään ei ole paljon, yksi puimuri kuntaa kohti. Jokaisella pitää puida parisataa hehtaaria 20 vuoden ajan, jotta sato saadaan talteen.

Uusien ohella myös käytetyt puimurit ovat liikkuneet hyvin. Variksen mukaan vaihtopuimureita on varastossa selvästi vähemmän kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta.

Kotimainen Sampo uudistui vuosi sitten ja Comia-mallistoa on myyty odotetun hyvin, Varis toteaa.

Variksen mukaan puimureiden keskikoko on kasvanut nopeasti ja nyt liikutaan 170 hevosvoiman tuntumassa. Keskon ja Agritekin myymissä puimureissa 200 hevosvoiman raja on jo ohitettu.

Kauppa on käynyt myös muualla. Claasin tehdas siirtyi kuusipäiväiseen työviikkoon tammikuussa, jotta kasvaneeseen kysyntään pystyttiin vastaamaan, Keltto kertoo.

Kelton mukaan puimureiden keskikoko harppasi pari vuotta sitten ja on pysynyt sen jälkeen. Maatilojen rakennekehitys kasvattaa myös puimureiden kokoa.

Yli sadan hehtaarin tiloja on jo yli 7 000.

Menekki jakautuu lähes tasan kolmeen ryhmään: nelikohlimisiin peruspuimureihin, etukelalla varustettuihin nelikohlimisiin sekä viisikohlimisiin ja niitä suurempiin, Keltto kertoo.

Konekesko myy puimureita Suomen ohella Baltiassa, mikä tasoittaa menekkiä.

Viime kaudella yhtiö myi liki 300 puimuria ja nyt menee yli 250.

Suomessa kysyntä kasvaa, mutta Liettuassa vastaavasti pudotaan puoleen viime kaudesta investointituen ongelmien takia.

Talousvaikeuksissa oleva maa ei pysty hoitamaan omaa rahoitusosuuttaan ja EU-tukikin jää saamatta.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF