Ruisvehnä kärsii tähkäidännästä – laatu heikkenee nopeasti

Ruisvehnä on altis tähkäidännälle. Huittisissa kuvattu ruisvehnä on tarkoitus puida mahdollisimman pian. Se kelpaa vielä sikojen rehuksi. Kuva: Fanny Niittymaa

Rehuviljana käytettävä ruisvehnä on tänä vuonna lähtenyt monessa paikassa itämään tähkässä.

Maatalousneuvojana toimivan Olli-Pekka Ruposen mukaan kyse ei ole satunnaisista tapauksista, vaan ruisvehnät ovat itäneet tähkässä kautta linjan.

Ruponen viljelee tilaa Salon Halikossa. Keskiviikkona haastattelun aikaan hänen tilallaan on menossa hybridirukiin puinti.

Ruposella on neuvonta-asiakkaita pääosin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

”Ruisvehnä on altis tähkäidännälle, koska sitä ominaisuutta ei ole saatu jalostettua pois”, Ruponen toteaa.

Jos tähkäidäntää näkyy kasvustossa, se pitäisi puida mahdollisimman nopeasti.

”Ruokinnallisesti pelkät satunnaiset idut eivät haittaa, mutta jos itäminen on päässyt etenemään pitkälle, vaarana ovat homeet ja toksiinit. Silloin satoa ei voi käyttää enää ruokinnassakaan.”

Tähkässä pahoin itäneet kasvustot pystyy puimaan, mutta niitä ei kannata koskaan kuivata, koska sato ei ole kauppakelpoista. Oikea kohde tällaiselle tavaralle on esimerkiksi poltto- tai biokaasulaitos. Kaikilla alueilla ei välttämättä ole paikkaa, johon sadon voi toimittaa.

Ruponen ei näe, että syysvehnällä tulee tänäkään vuonna tähkäidäntäongelmaa. Rukiissa itämistä on havaittu satunnaisesti populaatiorukiissa.

”Syysvehnässä tähkäidäntää tulee yleensä vasta täysin lakoontuneeseen kasvustoon. Siihen tarvitaan vielä pitkät vesisateet päälle”, Ruponen sanoo.

Kuivuuden jälkeen tulleiden sateiden vuoksi erityisesti ohra ja kaura ovat jälkiversoneet, eikä monia peltoja voi puida ennen koko kasvuston valmistumista.

”Ohra- ja kaurapelloilla näkyy kahden mittaisia kasvustoja: alla on jo valmistunut ja päällä jälkiversot, jotka eivät valmistu vielä pitkään aikaan. Puintikaudesta tulee pitkä, koska monin paikoin etenkin ohran sivuversot tarvitsevat vielä yli kuukauden valmistuakseen”, Ruponen toteaa.

Kauran tilanne on yleisesti ohraa parempi.

”Pitkän ja lämpimän kuivuuskauden jälkeen näytti siltä, että kaurat nääntyvät, mutta niin ei käynyt. Kaura ei yleensä kestä noin pitkää kuumuutta kuin alkukaudesta oli. Kevään hallajaksot ovat varmaan jotenkin karaisseet oraat.”