Hevostilojen kannattavuus-kirjanpito ontuu rahan puutteessa
Hevosalan järjestöt ovat halukkaita rekrytoimaan tiloja mukaan kannattavuuskirjanpitojärjestelmään ja tiedottamaan asiasta.
Järjestelmää ylläpitävä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ottaisi mielellään hevostilat mukaan.
Myös maa- ja metsätalousministeriö (MMM) suhtautuu myönteisesti ravi- ja ratsastustilojen kannattavuuskirjanpitoon.
Tahto ei riitä, koska rahaa ja yksimielisyyttä rahoittajasta ei ole.
Omien sanojensa mukaan hevosalan järjestöillä ei ole varaa maksaa järjestelmästä ja sen vaatimien tietojen keräämisestä tiloilta.
”Kustannus olisi satoja tuhansia euroja paitsi aloittaessa, myös vuosittaisen seurannan osalta”, kertoo projektisihteeri Sanna Mäki-Tuuri Hippoliksesta (valtakunnallinen hevosalan osaamiskeskus -yhdistys).
Yritysten perustietojen lisäämiseen MTT:n kannattavuuskirjanpitojärjestelmään on haettu rahaa Maatilatalouden kehittämisrahastosta Makerasta, toistaiseksi tuloksetta.
”Valtio ei toimi niin, että myöntäisi rahoitusta ilman alan omia toimenpiteitä. Pitäisi tehdä hankehakemus ja lähteä sitä kautta liikkeelle”, sanoo neuvotteleva virkamies Markku Himanen MMM:stä.
Muun muassa mehiläistalouden vastaava järjestelmä on aloitettu hankerahan turvin, Himanen muistuttaa. Lisäksi elinkeino rahoittaa osan kannattavuuskirjanpidon ylläpitokustannuksista.
Koska hankkeet ovat määräaikaisia, myös hevospuoli tarvitsisi alan rahoitusta mahdollisen hankerahoituksen lisäksi.
”Jos halutaan saada aikaan pysyvää toimintaa, tarvitaan omaa rahaa.”
Alan oma rahoitus myös sitouttaa järjestöjä ja yrityksiä mukaan vapaaehtoiseen järjestelmään, Himanen sanoo.
MTT:llä ei ole mahdollisuutta yksinään rakentaa ja ylläpitää ratsu- ja ravitilojen järjestelmää ja rahoittaa aineiston keräystä. Myös ministeriön sekä elinkeinon rahoitusta tarvitaan, laskentatoimen päällikkö Arto Latukka kertoo.
MTT vastaa Suomessa maatalouden FADN-kannattavuustietojen keruusta, tallentamisesta ja raportoinnista EU:n tilastointivelvoitteen täyttämiseksi unionin ja valtion rahoituksella.
Unioni rahoittaa vain maatalouden taloudellisten tunnuslukujen keräämistä. EU:n määritelmän mukaan hevosten kasvatus on maataloutta mutta ratsu- ja ravitoiminta ei ole.
Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa on kymmenkunta hevosia kasvattavaa tilaa.
”Jos mukaan saataisiin kymmenkunta tilaa lisää sekä parikymmentä ratsutilaa ja saman verran ravitalleja, kannattavuuskirjanpidon perustulokset maksaisivat vuosittain noin 1 000 euroa tilaa kohti”, Latukka laskee MTT:n kustannuksia.
”Mikäli kannattavuuskirjanpidon ansiosta Suomen jokaisen hevostilan tulos kohenisi noin 30 euroa, olisi investointi järjestelmään maksanut itsensä elinkeinon kannalta takaisin.”
Teknisesti hevoskasvatus- ja myös ravi- ja ratsutallien kannattavuuskirjanpitojärjestelmän rakentaminen on helppoa.
MTT:llä on kokemusta EU-maatalouden ulkopuolisten toimialojen kannattavuuskirjanpidosta, kuten poro- ja turkistaloudesta.
”Suurin työ on saada tilat mukaan ja perehdyttää tuottajat tarvittavien tietojen keräämiseen.”
Tiedot tulee kerätä kalenterivuosittain, joten jos päätös kannattavuuskirjanpitoon lähtemisestä tehdään nyt ja järjestelmää aletaan pystyttää, tilat aloittaisivat tietojen keräämisen ensi vuoden alusta.
Näin ensimmäiset ravi- ja ratsutallien taloudelliset tunnusluvut laskettaisiin vuoden 2015 alkupuolella, Latukka hahmottelee.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
