Pettääkö EU-viljelijöiden pelisilmä – onko nyt oikea hetki riehua Brysselin kaduilla?

Eurooppalaisten maataloustuottajien mielenosoitus äityi väkivaltaiseksi maaliskuussa 2024. Kuva: James Arthur Gekiere / AFP / Lehtikuva

Maatalous|Maatalouspolitiikka

16.12.202505:00

Analyysi

Tapio Nurminen

Kuluva viikko on tärkeä eurooppalaisille maataloustuottajille. EU:n lainsäädäntökoneistolta odotetaan kauaskantoisia päätöksiä – ja ehkä myös päätösten lykkäyksiä.

Viljelijöiden edunvalvojien mielestä kovin paljon hyvää ei ole luvassa. Siksi eurooppalaisten tuottajajärjestöjen katto-organisaatio Copa- Cogeca järjestää Brysselissä torstaina suurmielenosoituksen. Myös MTK:n ykkösketju on mukana.

Mielenilmauksella, johon kattojärjestö odottaa 10 000 osallistujaa, pyritään vaikuttamaan ainakin kolmeen asiaan:

1. Esitys EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä, erityisesti siihen sisältyvät maatalouspolitiikan muutokset ja maataloustukien leikkaukset ovat viljelijöille karvas pettymys.
2. Kauppapolitiikassa maataloustuottajat näyttävät jäävän poikkeuksetta suurimmiksi häviäjiksi.
3. EU-komission lupaama sääntelyn yksinkertaistaminen ja parantaminen ei maa ja metsätalouden näkökulmasta ole riittävää.

Uudesta rahoituskehyksestä tuskin on nopeasti luvassa mitään kättä pidempää. Ainoa, mistä todennäköisesti sovitaan EU-johtajien loppuviikon huippukokouksessa, on neuvottelujen takaraja. Rahoituskehyksen pitäisi olla kasassa 2026 loppuun mennessä.

Huippukokouksen ykkösasia on Venäjän hyökkäystä torjuvan Ukrainan taloudellinen tukeminen. Se ohittaa kaiken muun.

Kauppapolitiikassa taistelu Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa solmittavasta vapaakauppasopimuksesta jatkuu.

EU pyrkii Mercosur-maiden kanssa solmittavalla vapaakauppasopimuksella irtaantumaan sekä USA- että Kiina-riippuvuudesta. Kuva: Timo Filpus

Ranska vaatii, että sopimuksen sinetöimistä lykätään, koska EU-komissio ei ole saanut valmiiksi säädöksiä, joilla eurooppalaista maataloutta suojellaan kilpailua vääristävältä tuonnilta. Sopimus, johon myös Puola, Irlanti ja Italia suhtautuvat varauksellisesti, pitäisi allekirjoittaa Brasiliassa 20. joulukuuta.

Sinetöinnin lykkääminen olisi kirvelevä takaisku EU:lle, joka yrittää vahvistaa talouttaan uusilla kauppasopimuksilla ja samalla rimpuilla irti USA- ja Kiina-riippuvuudesta. Eurooppalaisen karjatalouden kannalta Ranskan vaatima lykkäys olisi tervetullut.

EU-komissiolta odotetaan myös tarkennuksia siitä, miten ensi vuoden alussa voimaan astuva ns. hiilirajamekanismi (CBAM) vaikuttaa lannoitteiden hintoihin.

Mekanismin keskeisin tavoite on parantaa tiukkoja päästönormeja noudattavan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Löysempiä päästörajoja noudattavissa maissa valmistetuilta tuotteilta peritään jatkossa hiilitulli, joka vastaa päästökaupan aiheuttamia kustannuksia eurooppalaisille valmistajille.

Hiilitulli nostaa tuontilannoitteiden hintoja vääjäämättä. Nyt odotetaan lähinnä, miten suureksi erityisesti viljanviljelijöitä rokottava kustannusrasitus kasvaa.

Periaatteessa eurooppalaisten maataloustuottajien Brysselin suurmielenosoituksen ajoitus ei voisi olla parempi. Keskeisiä päätöksiä tehdään ja niistä keskustellaan EU-pääkaupungissa parhaillaan.

Torstain suurmielenosoitus Brysselissä voi kääntyä myös viljelijöitä vastaan. Kuva on maaliskuun 2024 mielenosoituksesta. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP / Lehtikuva

Toisaalta Ukrainan ja sen myötä koko Euroopan tulevaisuus on vaakalaudalla, kun Venäjän hyökkäyssotaa pyritään lopettamaan Yhdysvaltain johdolla.

EU-johtajat yrittävät yhdessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa vääntää Yhdysvaltain ajamaa rauhansopimusta edes jollain tavalla oikeudenmukaisemmaksi.

Samaan aikaan EU:n pitäisi löytää tapa, jolla konkurssin partaalla keikkuvaa Ukrainaa voidaan tukea taloudellisesti.

Nyt jo seitsemän jäsenmaata on ilmoittanut vastustavansa tai ainakin suhtautuvansa varauksellisesti siihen, että rahoitusratkaisussa hyödynnetään Venäjän jäädytettyjä varoja.

Kysymys kuuluu, onko kohtuullista, että eurooppalaiset viljelijät rettelöivät Brysselissä juuri nyt? Palveleeko mielenosoitus eurooppalaisten viljelijöiden etua, vai kääntyykö yleinen mielipide ruoan tuottajia vastaan?

Sekään ei ole vähäpätöinen asia, että yksi rauhanratkaisun keskeisistä korteista on Ukrainan EU-jäsenyys.

Sen vauhdittamista on vastustettu ja vastustetaan myös jatkossa nimenomaan maatalouteen liittyvillä argumenteilla. Ukrainan jättimäistä maataloutta on täysin mahdotonta sovittaa osaksi EU:n nykyistä maatalouspolitiikkaa.