
Ylivieskaan suunnitteilla hiilineutraali suurnavetta – sijainti lentokentän laidalla herättää vastustusta
Kolmesta erillisestä pihattonavetasta koostuvaan kokonaisuuteen tulisi yli tuhat lehmäpaikkaa. Suurhankkeen takana ovat maidontuottajat Sari ja Marko Sorvisto sekä maatalousyrittäjä ja koneurakoitsija Juha Pylväs.Ylivieska
Ylivieskalaiset Marko Sorvisto (vas.) ja Juha Pylväs suunnittelevat Ylivieskan lentokenttäalueen reunaan suurnavettahanketta, joka toteutettaisiin vaiheittain. Hankkeessa ovat mukana Sari ja Marko Sorviston lypsykarjatila Kotipellon Tila Oy ja Juha Pylväs. Kuva: Arto TakalampiYlivieskaan suunnitellaan Suomen mittakaavassa harvinaisen suurta navettakokonaisuutta. Kustannusarvioiltaan kaikkiaan 12,5 miljoonan euron suurnavettakokonaisuutta suunnittelevat maatalousyrittäjät Juha Pylväs ja Marko Sorvisto ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Navettahankkeessa he lyövät nyt yhteen pitkän kokemuksensa ja osaamisensa.
Vuonna 2002 Sorvisto ja Pylväs perustivat ensimmäisinä Suomessa koneaseman säilörehun korjuuseen. Sorviston keskityttyä tilan maidontuotantoon vuonna 2008 Pylväs jatkoi ja laajensi koneurakointiyritys Pylvään koneasema Oy:tä yhdessä veljensä Arin kanssa kasvinviljelyn ohessa.
Sari ja Marko Sorviston Kotipellon Tila Oy:llä on 180 lypsylehmää. Huippukarjan EKM-keskituotos on 13300 kiloa. Karjassa on ollut kaksi 150-tonnaria ja 17 satatonnaria.
”Me siis tiedämme, kuinka maidontuotannossa päästään huipputuotantoon ja Juha tietää, kuinka peltotyöt tehdään tehokkaasti. Voi siis sanoa, että kummallakin on substanssia alalta sekä talousosaamista”, Marko Sorvisto tiivistää.
”Kun yhdistetään ison yksikön tuotanto ja erittäin tehokas rehunkorjuu, molemmat palvelevat tehokkaasti tätä kokonaisuutta”, jatkaa hankkeen hallintoa pyörittävä Pylväs.
Sari ja Marko Sorviston Kotipellon tilan nykyinen talouskeskus on käynyt liian ahtaaksi maidontuotannon laajentamiseksi, mikä oli sysäys kehittää toimintaa uudelta pohjalta yhdessä Juha Pylvään kanssa. Jo nyt hiehokasvatus on eriytetty pari vuotta sitten ostetulle erilliselle tilalle. Kuva: Marko SorvistoTarve uudelle navetalle syntyi, kun Sorvistot halusivat kehittää toimintaansa. Nykyisen ahtaan tilakeskuksen paikalla se ei onnistu.
”Päädyimme Juhan kanssa yhdistämään voimamme ja hakemaan maidontuotantoon lisää tehokkuutta. Meillä on isoja lohkoja vieri vieressä ja yhteensä 500 hehtaaria peltoa viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuotantopaikasta”, Sorvisto korostaa.
Tuotantopaikaksi valikoitui Ylivieskan 145 hehtaarin lentokenttäalueen eteläreunasta maa-alue, josta aletaan käydä nyt neuvotteluja kaupungin kanssa.
Suurnavettakokonaisuus sijoittuisi Ylivieskan lentokenttäalueen reunalle punaisella rajatulle alueelle. Tehdyn esiselvityksen mukaan se vaatisi kiitoradan lyhentämistä 300 metrillä 1200 metriin, mutta ei kohtuuttomasti vaarantaisi valvomattoman lentopaikan nykyistä käyttöä. Pohjakuva: Maanmittauslaitos Kuva: MaanmittauslaitosSorvisto ja Pylväs ovat avoimesti esitelleet kokonaissuunnitelmaa, joka kattaa kolmen navetan rakentamisen ja niiden sekä muiden toimintojen sijoittumisen tontille. Kokonaissuunnitelmaan tehdä investointipäätös jokaisen rakennettavan navetan kohdalla erikseen.
”Suunnitelmassa pitää ottaa huomioon laidunnusmahdollisuus jokaisesta navetasta, koska sillä turvataan myös laidunnuksesta saatava lisähinta. Myös rehustus ja rehujen sijainti on mietittävä heti alusta alkaen valmiiksi oikeaan paikkaan ja toimivaksi, samoin biokaasulaitoksen paikka”, Pylväs havainnollistaa.
Jos tonttiasia varmistuu, hanketta aletaan toteuttaa hakemalla ensin ympäristölupa ja rahoitus ensimmäiselle 299-paikkaiselle navetalle. Se on maidontuotantoyksikkö, sillä hiehot, nuorkarja ja umpilehmät ovat Sorviston kahdella tilalla olevissa navetoissa.
Toisessa vaiheessa rakennettava navetta nostaa kokonaislehmäluvun 650:een. Sen kylkeen tulee vic-osasto, jonne jäävät ummessa olevat lehmät. Osastolla lehmät myös poikivat, jonka jälkeen ne jäävät sinne tarkkailtaviksi.
Toisen navetan valmistuttua lantaa sekä muita omia syötteitä alkaa muodostua niin paljon, että niiden energia kannattaa ottaa talteen biokaasulaitoksessa. Syntyvä kaasu jalostetaan vain tilan omaan käyttöön liikennekaasuksi ja hajuton mädätysjäännös hyödynnetään lannoitteena, josta ei aiheudu ympäristöön hajuhaittoja.
Sorvistot ja Pylväs yhdistävät kaavailemassaan suurnavetassa kummankin vahvat osaamisalueen, esimerkiksi Pylvään vahvan koneurakointikokemuksen säilörehunkorjuussa Pylvään koneasema Oy:n kautta. Kuva: Juha PylväsKolmas navetta on ensimmäisen kopio. Se nostaa kokonaislehmämäärän tuhanteen ja kokonaisinvestoinnin 12,5 miljoonaan euroon. Kaikkiin navettoihin tulee automaattilypsy. Jokainen navetta työllistää noin 10 työntekijää eli täydessä laajuudessaan kokonaisuuden työllistävä vaikutus olisi 30 henkilötyövuotta.
Marko Sorviston mukaan tuotannon laajentaminen kaavailtuun mittakaavaan on vaatinut hyvinkin syvälle menevää suunnittelua, kuten kuinka nykyinen huippueläinaines saadaan vietyä nuorkarjasta alkaen uuteen tuotantoon hyvään keskituotokseen pääsemiseksi.
Asioita onkin mietitty niiden kokemusten ja toiminnallisten ratkaisujen perusteella, joilla esimerkiksi Sorviston oman karjan keskituotos on saatu huipputasolle mahdollisimman pienellä väkirehuprosentilla.
”Se vaatii kaksirivisen navetan, jossa keskellä on ruokintapöytä ja siinä jokaiselle lehmälle ruokintapaikka ja takakäytävästä kulku syväkuivikeparsiin. Näin ne voidaan huoltaa lehmiä häiritsemättä, kun lehmät ovat syömässä.”
”Meillä on siis kokemusta, miten kokonaisuus saadaan toimivaksi ja lehmille taataan yksilöllinen hoito ja huippuolosuhteet, jotka ovat myös helppohoitoiset”, Sorvisto korostaa.
Hankkeessa on tavoitteena hiilineutraalisuus, mutta Sorvisto ja Pylväs eivät lähde tarkemmin avaamaan sen toteutustapaa. Kyse on heidän mukaansa kuitenkin yksinkertaisista ratkaisuista, esimerkiksi kuljetusten minimoinnista tai lannasta separoidun kuivajakeen käyttämisestä kuivikkeena turpeen sijaan.
Jättinavetan investointisuunnitelma
Navettahanke toteutetaan kolmessa vaiheessa
Ensimmäisessä vaiheessa 300 lehmän navetta, kustannusarvio 3,9 miljoonaa euroa, toisessa vaiheessa lehmämäärä nousee 650 lehmään ja investointi 9,5 miljoonaan euroon sisältäen biokaasulaitoksen.
Kolmannessa vaiheessa eli valmiina lehmiä on kaikkiaan noin tuhat ja investoinnin kokonaisarvo 12,5 miljoonaa euroa.
Jokainen navetta työllistää toiminnassa kymmenkunta työntekijää eli kaikkiaan yhteensä 30 henkilötyövuotta.
Kotipellon Tila Oy (Sari ja Marko Sorvisto)
Vuonna 1999 tilakeskukseen rakennettua pihattoa laajennettu useaan kertaan, automaattilypsy kolmella robotilla.
Hiehonkasvatus pari vuotta sitten ostetulla erillisellä tilalla.
Karjassa 180 lehmää, EKM-keskituotos 13300 kiloa. Karja 98-prosenttisesti holsteinia.
Maidontuotannon lisäksi omana toimintana lieteurakointia vuotuisella 40-50000 kuution levitysmäärillä.
Juha Pylväs
300 hehtaarin kasvinviljelytila maatalousyhtymänä veljensä Arin kanssa
Koneurakointia kasvinviljelyn rinnalla Pylvään koneasema Oy:ssä yhdessä veljen kanssa. Konekantaa on lisätty ja monipuolistettu sekä urakointialaa kasvatettu vuosien mittaan. Tämänvuotinen säilörehunkorjuuala nousi yli 2000 hehtaariin.
Vankka ja pitkäaikainen kokemus maatilojen yhtiöittämisestä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






