Neuvonta ja kohdentaminen ympäristönsuojelun kulmakiviä
TURKU(MT)
”Ympäristönsuojelutoimista saadaan suurin hyöty kohdistamalla ne oikeille alueille. Kuormitus riippuu monesta tekijästä, joten tilakohtaiset erotkin voivat olla suuria”, maa- ja metsätalousministeriön (MMM) valtiosihteeri Risto Artjoki totesi.
”Ympäristöneuvonta on keskeinen toimintamalli tehokkaassa suojelussa.”
Reilun kuukauden kuluttua valtioneuvoston käsittelyyn siirtyvässä maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitusta ympäristökorvaukseen ja tilaneuvontaan on luvassa yhteensä yli 1 600 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2014–2020.
Hankkeen kanssa yhteistyössä viranomaiset ovat määritelleet tärkeimmiksi vesiensuojelualueiksi Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokien valuma-alueet. Ympäristökorvausta kohdistetaan näille alueille.
Kohdennetut toimenpiteet ovat suojavyöhykkeet, talviaikainen kasvipeitteisyys ja luonnonhoitopellot.
Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu esitteli hankkeen aikana kokeiltua ympäristöneuvontaa, jota on tarkoitus laajentaa koko maahan. Laajentamiseen kuulu ympäristöasiantuntijoiden kouluttaminen.
Hanke on tuottanut myös ilmaista materiaalia. Hankkeen nettisivuilla on ladattavissa maatilan ympäristötesti, jota tukee Maatilan ympäristökäsikirja. Lisäksi sivuilta löytyy erilaisia laskureita, joihin on liitetty ympäristötekijöiden lisäksi konkreettiset eurot.
”Liiallinen byrokratia tiputtaa talonpoikia pois ympäristötuen piiristä”, arveli keskustan eurovaaliehdokas Timo Kaunisto kommentissaan valtiosihteeri Artjoen puheenvuoron jälkeen.
”Suomen maatalouspolitiikassa on haluttu ottaa alueelliset ja yksilölliset erot huomioon, mikä on osittain johtanut järjestelmän monimutkaistamiseen”, Artjoki myöntää.
”Ministeriön kantava periaate on tehdä yksinkertaista politiikkaa. Liika yksinkertaistaminen johtaa kuitenkin helposti eriarvoistumiseen”, hän linjaa.
Ympäristöministeriön terveiset seminaariin tuonut ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ymmärtää viljelijöiden turhautumisen byrokratiaan.”Tutustuttuani hakuprosessiin, täytyy sanoa etten itsekään osaisi ympäristötukea hakea”, ministeri myönsi.
Niinistö kannustaa tilojen väliseen yhteistyöhön. ”Lannan tehokas käyttö kasvinviljely- ja karjatilojen välillä vähentää ympäristökuormaa ja parantaa ravinteiden kierrätystä. Tämä on tilojen, yhteiskunnan ja ympäristön etu.”
Niinistö muistuttaa ulkoisen fosforin kustannuksista. ”Ei ostettu fosfori ainakaan halpene.”
Ministeri on innostunut lannankäsittelyn teknologiasta ja sen tuomista hyödyistä. ”Investointitukia lannankäsittelyyn tullaan kohdistamaan eläintiheille elykeskuksille.”
Valtiosihteeri Artjoki on samoilla linjoilla. ”Niille jotka ovat valmiita investoimaan on annettava siihen mahdollisuus.”
Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen esitti kokonaisuudistusta nykyiselle ympäristötuelle. ”Uuteen malliin tulisi alhainen perustuki, jonka lisänä toimisi kohteen mukainen erityistuki huuhtoumaherkille pelloille.”
Tuen kohdentamisen lisäksi professori ehdotti uusia toimintatapoja. ”Tarjouskilpailuilla sekä viranomaisten ja viljelijöiden välisillä neuvotteluilla saataisiin eurot tehokkaaseen käyttöön.”
Professori kertoo Suomessakin jo olevan kokemusta tarjouskilpailun järjestämisestä käytännössä. ”Tarjouskilpailua on pilotoitu Nurmijärvellä. Kokeilua voisi hyvin laajentaa, jos siihen olisi rahoitusta.”
Professori piti politiikan ja maatalouden yhteensovittamista epäonnistuneena. ”Suomen vesipolitiikka ja Itämeren suojelu eivät ymmärrä maatalouden erityispiirteitä. Maatalouden oma ympäristöpolitiikkakin on huonosti mitoitettu.”
Parannuskeino on professorin mukaan selkeä. ”Pitää tehdä vain muutama viisas poliittinen päätös.”
Kaikki hankkeeseen osallistuneet toimijat olivat tyytyväisiä toimintaan. ”Hankkeella on saatu madallettua raja-aitoja. On käyty yhdessä ratkomaan ongelmia, koska kaikilla on mahdollisuus vähentää kuormitusta”, Niinistö nyökytteli.
Artjoki heittää haastetta kunnille ja kaupungeille. ”Olisi mielenkiintoista nähdä esimerkiksi fosforipäästötön kaupunki.”
Hankkeeseen oltiin tyytyväisiä myös viljelijäpuheenvuoroissa. ”Tätä on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä. Tietoisuus on lisääntynyt puolin ja toisin.”
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
