Pääjohtaja Olli Rehn kantaa suurta huolta maatalouden tilanteesta: ”On kyettävä löytämään ratkaisuja, joilla viljelijät pääsevät vaikean kustannuskriisin ylitse”

Maatalouden ja elintarvikesektorin omavaraisuus on erittäin tärkeä kysymys Suomen kannalta. Kyse on Olli Rehnin mukaan myös kansallisesta turvallisuudesta.  Kuva: Sanne Katainen

Monet viljelijät painivat nousevien energia- ja lannoitekustannusten kourissa. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kantaa suurta huolta alkutuottajien tilanteesta.

Jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa energian hinnan nousu selitti Rehnin mukaan yli puolet kokonaisinflaatiosta. Rahapolitiikalla energian hintaan ei voi kovin paljon vaikuttaa.

"Viljelijöiden nousevia kustannuksia on ollut vaikea siirtää hintoihin. Tämä johtuu kaupan keskittyneisyydestä ja pitkäaikaisista hankintasopimuksista", Rehn sanoo.

Pääjohtaja arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainassa voi pitää energian hintoja korkealla tasolla pitkäaikaisesti. Lisäksi tietyistä mineraaleista ja raaka-aineista on syntynyt jo niukkuutta.

Venäjän ja Ukrainan viljantuotannon kärsimät vauriot voivat heijastua Afrikkaan ja Aasiaan jopa ruokapulana.

Suomen Pankilla on edustus valtioneuvoston varautumisen ministerityöryhmässä, jota johtaa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Ryhmässä käydään keskusteluja, millä keinoilla maatalouden akuuttia kustannuskriisiä voidaan helpottaa.

"Maatalouden ja elintarvikesektorin omavaraisuus on erittäin tärkeä kysymys Suomen kannalta. Kyse on myös kansallisesta turvallisuudesta. On kyettävä löytämään ratkaisuja, joilla viljelijät pääsevät vaikean kustannuskriisin ylitse”, hän sanoo.

Olli Rehnin mukaan markkinoiden toimintaa olisi hyvä edistää, jotta kilpailu elintarviketuotannossa lisääntyisi. Maataloustuottajien osuus ruuan hinnasta kasvaa, jos löytyy keinoja vahvistaa maatalouden suhteellista neuvotteluvoimaa tuotantoketjussa.

”Venäjän verinen hyökkäyssota Ukrainassa on laukaissut kriisin koko maailman ruoka- ja energiamarkkinoilla. Kohta ei kyse ole enää vain ruoan hinnasta, vaan myös sen saatavuudesta.”

Kriisiaikana Euroopassa ja Suomessa tärkein tehtävä on varmistaa, ettei ruuan alkutuotanto romahda akuutin kustannuskriisin seurauksena, Rehn sanoo.

”Hallituksen päättämä 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti on merkittävä. Sen tehokkaampaan ja nopeampaan kohdentamiseen maatiloille varmaankin nyt etsitään ratkaisuja.”

Myös pankkisektorilla on iso valta ja vastuu maatalouden kustannuskriisissä. Jos tiloja kaatuisi laajasti, sillä olisi Rehnin mukaan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomen elintarvikeomavaraisuuteen.

"Maatalouden kannattavuutta kannattaisi katsoa pidemmällä sihdillä. On pankkien asia arvioida luoton ehtoja ja lyhennysvapaita, mutta toivon pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä. "

Olli Rehn suhtautuu tietyllä varauksella siihen, jos pankit kieltäytyvät esimerkiksi lyhennysvapaista vedoten tiukkaan sääntelyyn. Syy saattaa löytyä muualta kuin sääntelystä, joka on yleinen vastaus moniin ongelmiin.

Kansallinen huoltovarmuus on Rehnin mielestä melko hyvällä tolalla, vaikka parantamisen varaa toki on. Varsinkin viljan ja muiden keskeisten raaka-aineiden varmuusvarastoinnista on huolehdittu sangen hyvin.

Yksi keskeinen kysymys kuuluu, miten maksaminen varmistetaan kaikissa oloissa. Myös pankeilla on vastuunsa toimia isänmaallisesti ja nopeuttaa maksuliikenteen varautumisen järjestelyitä, Rehn korostaa.

Huoltovarmuussyistä Suomella pitää olla riittävä kyky turvautua tarvittaessa vaikka käteiseen.

”Keskuspankilla on varmuusvarastoja ja toistaiseksi meillä on varsin kattava seteliautomaattien verkko. Ainakaan Suomen Pankin tavoite ei ole vauhdittaa automaattien poistumista vaan pikemminkin varmistaa, että myös haja-asutusalueilla voi käyttää käteistä”, Rehn sanoo.

Ukrainan kriisin taloudelliset vaikutukset riippuvat Venäjän hyökkäyssodan kestosta ja laajuudesta. Olli Rehn toivoo, että aselepo saadaan pian aikaan, mutta se ei näytä todennäköiseltä.

”Sodan kovinta hintaa maksavat ukrainalaiset. Venäjän ilmeiset sotarikokset tulee tutkia ja syylliset saattaa vastuuseen.”

Hän kehottaa varautumaan hyvin pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun läntisen maailman ja autoritaaristen valtioiden välille.

"Jännite yhtäältä Euroopan ja Yhdysvaltojen sekä toisaalta Venäjän ja Kiinan välillä säilyy. Pakotteet ja vastapakotteet vaikuttavat myös energian hintaan sekä raaka-aineiden ja mineraalien saatavuuteen."

Tämänhetkisten arvioiden perusteella Venäjän ja Ukrainan sota heikentää merkittävästi euroalueen kasvua. Suomen talouteen konflikti vaikuttaa jonkin verran enemmän kuin euroalueelle keskimäärin, Rehn muistuttaa.

"Naapurimaina meillä on ollut keskimäärin enemmän kauppaa Venäjän kanssa, vaikka se supistui jo ruplan kurssin heikentymisen myötä vuodesta 2013 lähtien. Venäjän osuus Suomen viennistä oli enää noin viisi prosenttia viime vuonna."

Olli Rehnin mielestä maatalouden kannattavuutta kannattaisi katsoa pidemmällä sihdillä. ”On pankkien asia arvioida luoton ehtoja ja lyhennysvapaita, mutta toivon pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä.” Kuva: Sanne Katainen