Näin viranomaiset ottaisivat tilalla ohjat afrikkalaisen sikaruton tapauksessa

Suomessa yritetään ehkäistä vaarallisen afrikkalaisen sikaruton pääsy maahan. Naapurimaissa Virossa ja Venäjällä tautia on runsaasti. Kuva: Markku Vuorikari

Jos pelätty ja sioille tappava afrikkalainen sikarutto (ASF) pääsisi leviämään suomalaiselle maatilalle, viranomaiset ottaisivat taudin torjuntatyön ohjakset käsiinsä.

Tautia epäilevän tilallisen tulisi ensinnäkin viipymättä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, neuvottiin Suomen Sikayrittäjät ry:n järjestämässä seminaarissa tiistaina.

”Tämä ei tarkoita automaattisesti rajoituksia”, kertoi ylitarkastaja Sirpa Kiviruusu Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira).

”Valtio korvaa tappiot niistä toimista, jotka viranomaiset määräävät. Kenenkään ei tarvitse pelätä taudista ilmoittamista.”

Eläinlääkärillä on velvollisuus ilmoittaa epäilystä eteenpäin. Aluehallintovirasto tekee tarvittaessa tilaa koskevan päätöksen, jolla estetään tartunnan leviäminen ja uudet tartunnat.

Evira päättäisi tautitapauksen varmistumisen jälkeen kaksikertaisesta suojavyöhykkeestä tilan ympärillä. Kotieläinten tapauksessa sisempi suojavyöhyke olisi säteeltään kolmen kilometrin pituinen. Valvontavyöhykkeen säde olisi 10 kilometriä.

Vyöhykkeet määrättäisiin myös villisialla löydetyssä tautitapauksessa.

Suoja- ja valvontavyöhykkeillä voi sijaita muitakin sikatiloja tai vaikkapa teurastamo, joita vyöhykekohtaiset määräykset myös koskisivat.

Tartunnan saaneelle tilalle sikojen ja muiden eläinten tuominen tai kuljettaminen pois olisi kiellettyä. Samoin tuotteiden ja välineiden kuljettaminen kiellettäisiin. Tilalla tulisi käyttää suojavaatteita.

Vaara-alueella oleskelleet henkilöt eivät saisi mennä toiselle sikatilalle ennen kuin olisi kulunut vähintään 48 tuntia tartunta-alueelta poistumisesta.

Päätöksen taudin hävittämisestä tekisi Evira. Se myös järjestäisi vaadittavat toimenpiteet ja aluehallintovirasto vastaisi toimien täytäntöönpanosta.

”Raadot hävitetään ensisijaisesti Honkajoella”, Kiviruusu kertoi. Honkajoen kierrätyslaitoksella on hänen mukaansa hyvin kapasiteettia. Esimerkiksi Virossa on ollut ongelmia saada raatoja hävitettyä asianmukaisesti.

”Valtio korvaa hävitettävistä eläimistä käyvän arvon, joka niillä olisi ollut ilman tautia", Kiviruusu kertoi.

Hänen mukaansa toimeentuloa merkittävästi vaikeuttava taloudellinen vahinko voitaisiin korvata enintään 75 prosenttisesti valtion varoista.

"Mutta se ei ole automaatti, että taloudellinen tappio korvataan."

Teurastamot eivät olisi oikeutettuja korvauksiin.

Eläintautilain mukaisiin tappioiden korvauksiin olisivat oikeutettuja myös vahinkoja kärsineet suojavyöhykkeen tilat, vaikka näillä ei olisi tautia, Kiviruusu kertoi.

Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö totesi, että taudin hävittäminen olisi isolla tilalla valtava urakka.

"Tuottajat toivoisivat siitä seikkaperäistä selvitystä, ketkä tulevat tilalle ja kuka ottaa homman näppiin. Se on aikamoinen operaatio, jos siat aiottaisiin huomiseen mennessä lopettaa ja viedä Honkajoelle."

Isoimmilla tiloilla on tuhansia eläimiä. Aina mutkikkaammaksi työ muuttuisi, jos tartuntatilalta olisi ehditty kuljettaa eläimiä teurastamolle tai toiselle tilalle ennen tautiepäilyn paljastumista.

Afrikkalaisen sikaruton oireet ovat havaittavissa sioilla 3–15 vuorokauden kuluttua tartunnasta.