Säilörehua saatiin pääosin sopivasti ‒ hankalin tilanne oli Etelä-Suomen savimailla
Ykkössato oli epänormaalin pieni monilla tiloilla esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Etelä-Satakunnassa.
Osalla tiloista rehupulaa paikattiin korjaamalla myös laitumiksi tarkoitettuja aloja säilörehuksi. Arkistokuva. Kuva: Kari SalonenSäilörehun määrä vaihteli viime vuonna voimakkaasti alueittain. Sopivasti rehua saatiin ProAgrian nurmineuvojien mukaan ainakin Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sekä Etelä-Savossa. Oulun seudulla satoa kuvattiin runsaaksi.
Hieman niukaksi rehusatoa kuvattin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Nurmiryhmien kyselyissä nousi esiin, että niukasti rehua saaneita tiloja on ainakin Loimaalla, Somerolla, Huittisissa, Merikarvialla ja Paimiossa. Tiloja, jotka arvioivat rehun riittävän juuri ja juuri, on ainakin Pöytyällä, Ikaalisissa, Mynämäellä ja Jokioisilla.
”Yhteenvetoa on vaikea tehdä. Oma tuntuma on, että erityisen hankaa oli savimailla etelässä laajemmin ykkössadon aikaan, sillä ensin oli talvituhot ja sitten kova kuivuus”, kommentoi Nurmituotannon huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta.
Ellän mukaan ykkössato oli epänormaalin pieni useimmilla tiloilla Varsinais-Suomessa ja Etelä-Satakunnassa.
”Loppukesällä kuivuus hellitti osalla alueesta, mutta Salo-Somero -akselilla oli useita huippunurmiryhmätiloja joilla kasvusto käytännössä ruskettui pystyyn.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





