Valmistelut hanhipeltojen perustamiseksi alkoivat – "Erillistä korvausta hankkeen kohteille ei voida maksaa, sillä korvausten säädösperusta selvitettävä ensin"

Hanhipellolla hanhet saisivat ruokailla ja levätä rauhassa muuttoaikoina, mutta muuten niiltä saa kerätä sadon normaaliin tapaan. Kuva: Lari Lievonen

Ympäristöministeriö sai rahoituksen kaksivuotiseen hanhipeltohankkeeseen. Työt käynnistyvät heti ja Keski-Karjalan, Liperin sekä Joensuun seudun viljelijät saavat lähiaikoina tiedustelun, jossa kysytään halukkuutta osallistua hanhipeltokokeiluun.

Parhaimmassa tapauksessa hanhipeltoja ehditään tutkia kahden kevätmuuton ja kahden syysmuuton ajan.

"Ensin selvitetään viljelijöiden osallistumishalukkuutta ja tarjolle tulevien peltolohkojen sijainti. Hanhipeltoja voidaan perustaa tarjotuille alueille, jos ne muuten soveltuvat hanhien ruokailualueiksi", kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jukka Forsman, joka johtaa hanketta sekä ympäristöministeriön erityisasiantuntija Hanne Lohilahti.

Luken aiemmassa hankkeessa on analysoitu alueet, missä hanhet aiheuttivat säännöllisesti pahimmat vahingot. Tämän analyysin tuloksia voidaan käyttää hanhipeltojen sijainnin määrittelyssä.

Tavoitteena on valita hanhipeltokohteet mahdollisimman avoimesti ottaen huomioon viljelijöiden yhdenvertainen kohtelu.

"Kun saamme halukkaiden viljelijöiden tarjoamien peltolohkojen sijainnin, niin voimme sen jälkeen suunnitella hanhipeltokokonaisuuksia. Hanhipeltokokonaisuuteen kuuluu sekä hanhipelto että peltoja, jonne hanhet eivät ole tervetulleita", Forsman kuvailee.

Hankkeessa tutkitaan sekä alueella olevan hanhipellon vaikutuksia muiden peltojen vahinkoihin sekä sitä, miten hanhet saadaan pidettyä poissa ei-hanhipelloilta mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Myös karkotuskeinoja, kuten esimerkiksi vihreän laserin tehoa testataan. Lasereita on mahdollista saada rajoitettu määrä pelloille, jotka eivät ole hanhipeltoina.

Valkoposkihanhiin kiinnitettävillä GPS-lähettimillä selvitetään karkotuskeinojen vaikutuksia yksittäisten hanhien käyttäytymiseen.

Hanhipelto-pellot säilyvät normaalisti viljelyssä.

"Hanhipellolla hanhet saavat ruokailla ja levätä rauhassa muuttoaikoina, mutta muuten niiltä saa kerätä sadon normaaliin tapaan. Monin paikoin tämä vastaa nykytilannetta, jos viljelijällä ei ole mahdollisuutta aktiivisesti karkottaa hanhia koko ajan, erityisesti keväisin."

Rauhoitettujen lintujen hanhipelloille aiheuttamista vahingoista viljelijät ovat oikeutettuja hakemaan avustusta ely-keskuksesta.

"Tässä vaiheessa hanhipeltohankkeessa ei voida maksaa erillistä korvausta ennen kuin hankkeessa on selvitetty ja varmistettu, mikä olisi korvausten maksamisen säädösperusta eli minkä Euroopan unionin valtiontukea koskevan säädöksen mukaan korvauksia voidaan maksaa", sanoo Lohilahti.

Lisäksi selvitetään myös kuinka lintupelloista mahdollisesti maksettavat korvaukset suhteutuvat maataloustukiin.

"Tarkoituksena on varmistaa, ettei maksettavilla korvauksilla aiheuteta viljelijöille taloudellisia seuraamuksia."

Euroopan komission kanssa käydään keskusteluja alkuvuodesta. Yritykselle myönnettävä julkinen tuki ei saa antaa sille kilpaileviin yrityksiin verrattuna etua, mikä voi vääristää sisämarkkinoita.

Hankkeen toteuttaa Luke yhteistyössä Pohjois-Karjalan ely-keskuksen kanssa.