Maaseutunuoret yrittävät ratkaista visaisia pulmia: ”Sitä paljon mietitään, että kannattaako ylipäätään ryhtyä maatalous- tai maaseutuyrittäjäksi"
Lähes puolet maaseutunuorten toiminnasta on valtakunnallista. Ilmasto ja maatalouden kannattavuus ovat yleisiä puheenaiheita.
Oskari Etelä-aho (vas.), Henri Vertainen, Amanda Vesiaho, Henna Laulajainen, Perttu Takanen ja Juha Välimaa ovat Keski-Suomen maaseutunuorten ydinporukkaa. Pelma-hevonen ja Rilla-koira tervehtivät maaseutunuoria Laukaan Vehniän kylässä. Kuva: Petteri KivimäkiMaaseutunuorten toiminta näkyy kansalaisten suuntaan useimmiten erilaisina julkisina tempauksina.
”Maaseutunuoret eri puolilla maata ovat esimerkiksi tuoneet tutuiksi ruuan alkuperämerkintöjä kauppojen pihoissa. Maaseutunuorten toimintaan kuuluu myös yhteistyö koulujen kanssa, jolloin niin sanotut maatilaoppaat voivat vierailla kouluissa kertomassa maataloudesta tai vaihtoehtoisesti koululuokat voivat vierailla maatilalla”, Keski-Suomen maaseutunuorten asiamies Amanda Vesiaho kertoo.
Lokakuun lopussa maaseutunuoret osallistuivat MTK:n Mikä on lehmä? -tapahtumaan Helsingissä ja Jyväskylässä.
”Olemme myös läsnä erilaisissa maatalousalan tapahtumissa. Tänä vuonna näyimme muun muassa Okrassa Satakunnassa ja KoneAgriassa Jyväskylässä”, Vesiaho sanoo.
Kuluttajatapahtumat ja -tempaukset eivät kuitenkaan ole maaseutunuorten toiminnan koko sisältö. ”Maaseutunuorten kautta pääsee tapaamaan saman henkisiä ihmisiä, jotka työskentelevät maaseutuelinkeinojen parissa. Tämä on loistava väylä verkostoitumiseen”, kertoo lihakarjatilallinen Henna Laulajainen Laukaan Vehniän kylästä.
Laulajainen on toiminut Keski-Suomen maaseutunuorten puheenjohtajana viiden vuoden ajan.
”Lähes puolet kaikesta toiminnastamme on valtakunnallista. Maaseutunuorten toiminnan kautta olen itse saanut kavereita ja tuttuja eri puolilta Suomea.”
Viljanviljelijä Henri Vertainen Äänekosken Liimattalasta pitää saman alan nuoriin yrittäjiin tutustumista hyödyllisenä.
”Siinä saa samalla sellaista vertaistukea omaan tekemiseen. Kun keskustelee samalla alalla olevien ihmisten kanssa, saa itsekin monesti uudenlaista näkökulmaa”, Vertainen pohtii.
Kasvinviljelytilaa Jämsän Juokslahdessa isännöivä Juha Välimaa pitää tärkeänä uusien ihmisten houkuttelemista mukaan maaseutunuorten toimintaan.
”Täällä Keski-Suomessa tavoitteenamme on aktivoida uusia toimijoita mukaan.”
Nuoret viljelijät puhuvat paljon ilmastonmuutoksesta, maatalouden kannattavuudesta sekä alan tulevaisuudennäkymistä.
”Meidän täytyy joka päivä miettiä, miten voimme toimia entistä ilmasto- ja ympäristöystävällisemmin. Myös eläinten hyvinvointi on jatkuvasti esillä. Nämä asiat ovat jo Suomessa hyvällä tolalla, mutta haluamme tehdä ne entistä paremmin”, Henna Laulajainen sanoo.
Viime vuosina huonossa jamassa ollut maatalouden kannattavuus on myös väistämättä usein mielen päällä.
”Sitä paljon mietitään, että kannattaako ylipäätään ryhtyä maatalous- tai maaseutuyrittäjäksi. Lakkautetun luopumistuen tilalle tarvittaisiin jokin uusi järjestelmä, joka kannustaisi sukupolvenvaihdoksiin maatiloilla”, Laulajainen miettii.
Henri Vertaisen mukaan maatalousyrittäjän on nykypäivänä oltava moniosaaja.
”On käytännön maataloustyötä, koneiden kanssa puuhaamista, karjapuolella eläintietoutta ja vielä vähän meteorologiaa. Lisäksi talousosaaminen ja suunnitelmallisuus tilanpidossa korostuvat vuosi vuodelta enemmän.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
