Mehiläistarhaus tuottaa myös energiaa ja rehua

Kuva: Markku Vuorikari

Sokeripitoinen liemi erotetaan vahasta sulattamalla. Itse tarhauksessa ei voida lientä hyödyntää. Se voidaan kuitenkin käyttää etanoliksi tai biokaasun raaka-aineeksi.

”Suurin ongelma sivujakeiden jalostamisessa on, että niitä tulee pieniä määriä ja tuotantopaikat ovat hajallaan”, kertoo asiasta selvitystä tehnyt Pekka Peltotalo .

Keräilyn järjestämisestä tulee kustannuksia, eikä kukaan ole toistaiseksi ollut valmis maksamaan.

Jäteliemi sopisi myös esimerkiksi sikojen ruokintaan. Vahaa taas voitaisiin käyttää sideaineena puupellettien puristamisessa tai polttaa hakkeen seassa.

Loviisassa, Marbacka Bigårdissa, puhdistetaan vahoja rahtityönä. Syntyvän jäteliemen sokeripitoisuus on korkea, joten se lähtee hyvin käymään.

Liemi jalostetaan biokaasuksi Anjalassa, ammattioppilaitoksen koereaktorissa.

Myös Hausjärvellä, Lahtisen vahavalimossa puhdistetaan vahoja.

Valimo on mukana osuuskunnassa, jonka on tarkoitus investoida omaan bioetanolilaitokseen.

Toimitusjohtaja Pekka Paananen harmittelee viranomaisten epäluuloisuutta pienenergiatuotantoa kohtaan. Itävallassa saattaa olla joka autotallissa oma laite, mutta Suomessa vaaditaan tarkkoja selvityksiä.