HKScan ei lupaa vasikoita uusille kasvattamohankkeille

Ainakin osa nautakasvattamoista on tällä hetkellä vasikkapulan takia vajaakäytössä. Se nakertaa alan kannattavuutta, kun kiinteät kustannukset säilyvät, vaikka koko kapasiteetti ei ole käytössä. Kuva: Markku Pulkkinen

Tuottajajärjestö MTK esitti viime viikolla, että uusien lihanautakasvatuspaikkojen rakentamista pitää hillitä. Jos muu ei auta, investointituen myöntäminen kasvattamoille tulee keskeyttää, MTK ehdotti maa- ja metsätalousministeriölle.

Taustalla on vasikkamäärän pieneneminen, minkä takia osa lihanautakasvattamoista on vajaakäytössä. Puolityhjien kasvattamoiden kannattavuus on heikko.

"Ennen uusia investointipäätöksiä on tarpeen kartoittaa, kuinka paljon kasvattamoiden investointihankkeita on käynnissä", kommentoi esitystä HKScanin Suomen eläinhankinnasta vastaava johtaja Veli-Matti Jäppilä.

"Tiloilla on aloittamatta vielä edellistenkin hakukierrosten investointitukipäätöksiä, joiden toteutusaikataulu on auki. Osa näistä hankkeista on aloitettu, mutta kesken."

HKScanin nautaketjussa jo aikaisemmin päätetyt ja aloitetut hankkeet saatetaan loppuun. Loppukasvatuspaikkojen määrissä se tarkoittaa alle tuhatta paikkaa, Jäppilä kertoo.

Uusien investointien ohjaukseen lihatalolla on tehokas keino.

"Emme lupaa vasikoita uusille hankkeille, ja siksi niitä ei tällä hetkellä ketjussamme käynnisty", Jäppilä sanoo.

Lypsylehmien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt lähes 30 000:lla alle 260 000:een. Maidontuotanto sen sijaan ei ole vähentynyt tila- ja eläinmäärän laskun vauhdissa, sillä keskituotokset ovat nousseet.

Lypsyrotuisten vasikoiden määrän lasku tuntuu lihanautakasvattamoissa. Vasikoita ei riitä kaikille kasvattajille ja vasikoiden hinnat ovat nousseet.

Nykyisellä eläinmäärän kehityksellä naudanlihan tuotantomäärä laskee.

"Emolehmätuotannon kautta vasikoiden määrän laskua voidaan hieman loiventaa, mutta sen avulla ei pystytä paikkaamaan kokonaisuudessaan maitorotuisten vasikoiden määrän laskua", Jäppilä toteaa.

"Markkinavetoisuus on aivan keskeistä emolehmätuotannon lisäämisessä, koska sen kautta saatavalle erikoislihalle on oltava markkinat", hän lisää.

Jäppilä sanoo, että naudanlihan tuotantomääriä voidaan kannatella muun muassa pidentämällä kasvatusaikaa ja nostamalla teuraspainoja, jolloin lihaa saadaan enemmän pienemmästä eläinmäärästä.

Liharoturisteytysten määrän kasvu on osaltaan sitä jo edesauttanut. Liharoturisteytysten määriä voidaan tarvittaessa nostaa edelleen, Jäppilä sanoo.

MTK:n mukaan teuraspainojen joustovara on jo käytetty eikä naudanlihan tuotantoa voida enää lisätä teuraspainoja nostamalla.

Atrialta ei kommentoitu MT:n nautakasvattamoista esittämiin kysymyksiin.

Markkinanäkymien perusteella voisi olettaa, että tuottajat pistävät investointisuunnitelmat jäihin joka tapauksessa.

Naudanlihan hinnat ovat Euroopassa laskeneet koranapandemian aikana, kun lihan arvo-osat jäävät myymättä ravintoloiden ollessa kiinni. Naudanlihan kysyntä kärsii myös talouden taantumasta sikaa ja siipikarjaa herkemmin.

Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa, että naudanlihan tuottajahinta tulee laskemaan tänä vuonna Suomessa.

Viime vuonna kotimainen naudanlihantuotanto kasvoi prosentilla edellisestä vuodesta, ilmenee Kantar TNS Agrin katsauksista.

Kulutus sen sijaan väheni neljä prosenttia. Kulutuksen laskuun saattoi vaikuttaa viime vuonna käyty kiivas keskustelu ilmastonmuutoksesta.

Viime vuonna naudanlihan tuonti väheni ja vienti kasvoi.

Lue myös:

MTK haluaa hillitä nautakasvatusinvestointeja, koska vasikat eivät riitä nykyisillekään yrittäjille