Nurmivaatimus kulkee lohkon mukana
Maa- ja metsätalousministeriö yrittää muuttaa pysyvän nurmen säilyttämisvaatimusta neuvotteluissa EU:n komission kanssa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPysyvän nurmen ennallistamisvaatimus voi siirtyä jopa sukupolvelta seuraavalle.
”Pysyvän nurmen mahdollinen ennallistamisvelvoite kohdistuisi EU-asetuksen mukaan niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa”, neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
”Näin olleen pysyvän nurmen vaatimus kohdistuu siihen, jolla lohko on hallinnassaan. Sukupolvenvaihdoksissa siis seuraavaan polveen.”
Samoin, jos pysyvä nurmi on ollut vuokralla ja vuokralainen vaihtuu, uuden vuokralaisen on vastattava ennallistamisvelvoitteesta.
Tai, jos pysyvä nurmi palaa vuokraamisen jälkeen omistajan viljelyyn, omistaja vastaa mahdollisesti vaadittavasta ennallistamisesta.
Pysyväksi nurmeksi ilmoitetuilla alueilla saa edelleen viljellä muitakin kuin nurmikasveja. Ainoastaan siinä tapauksessa, että pysyvän nurmen määrä laskee yli viisi prosenttia koko Suomessa, viljelijä saattaa joutua muuttamaan vastaavan määrän pinta-alaa viideksi vuodeksi nurmelle.
”Etukäteen on vaikea arvioida, tulisiko Suomessa ennallistamismenettely käyttöön koskaan tai jos tulisi, niin milloin”, ministeriöstä sanotaan.
”Alueilla ja tiloilla, joilla on viherryttämistuen ekologisen alan velvoite, yli viisi vuotta nurmena olleen alan voi ilmoittaa viherkesannoksi ja merkitä sen ekologiseksi alaksi. Jos yli viisivuotiaan nurmen ilmoittaa ekologiseksi alaksi, se ei ole pysyvää nurmea”, Lehmusvuori sanoo.
Ekologisen alan kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa kesantokauden aikana.
Ekologisen alan vaatimus koskee tietyn kokoisia tiloja Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.
Pysyvien nurmien säilyttämisvaatimus ei koske luomutiloja. Luomualat vapautuvat automaattisesti viherryttämistuen vaatimuksista, mutta saavat kuitenkin viherryttämistuen.
Joissain tapauksissa luomuviljelijä ei ehkä halua vapautusta vaatimuksista. Hän voi silloin ilmoittaa siitä tukihakemuksessaan.
Tämä vaihtoehto saattaa kiinnostaa viljelyn monipuolistamisvaatimusten vuoksi esimerkiksi sellaisia tiloja, joilla on osa maatalousmaasta luomussa ja osa tavanomaisessa viljelyssä, Lehmusvuori kertoo.
Pysyvien nurmien ennallistamisvelvoite koskee sellaisia tiloja, joilla on yli 75 prosenttia nurmea. ”75 prosentin nurmipoikkeus koskee viherryttämistuen vaatimuksista vain viljelyn monipuolistamisvaatimusta ja ekologisen alan vaatimusta”, Lehmusvuori sanoo.
75 prosentin nurmipoikkeuksella viherryttämisestä vapautetut tilat eivät voi ilmoittaa ekologista alaa.
Suomi yrittää hakea ymmärrystä EU komissiosta suomalaiselle nurmituotannolle.
Ministeriö jatkaa tammikuussa neuvotteluja EU:n komission kanssa niin, että Suomen olot voitaisiin ottaa paremmin huomioon pysyvien nurmien säännöissä.
Ministeriön mielestä pysyvän nurmen säilyttämisvaatimuksessa tulisi ottaa huomioon, että Suomessa perinteisesti viljellään nurmisäilörehua maissisäilörehun sijaan ja lyhyen laidunkauden vuoksi karjalle tarvitaan runsaasti nurmisäilörehua ja kuivaa heinää, sanoo osastopäällikkö Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Pohjoisten luonnonolojen vuoksi nurmikasvustoja uudistetaan paljon suoraan nurmelta nurmelle ilman suojaviljaa. Ministeriön mielestä pysyvien nurmien vaatimusten ei tulisi koskea tällaisessa aktiivisessa tuotannossa olevia nurmia.”
Nurmien ympärillä käytävässä yleisessä keskustelussa on jo herännyt pelkoja, tuleeko ensi talvena rehupula, jos nurmia kynnetään nyt normaalia enemmän ja jos nurmia ilmoitetaan eteläisimmässä Suomessa ensi kesäksi ekologisen alan viherkesannoiksi.
Ministeriöllä ei ole rehupulasta arviota.
Ministeriöstä muistutetaan, että nimitys ”pysyvä nurmi” ei merkitse sitä, että kyseisellä lohkolla olisi viljeltävä jatkuvasti nurmikasveja. Sillä saa viljellä muitakin kuin nurmikasveja.
Tuotannossa olevaa pysyvää nurmea voi lannoittaa, sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja sen voi muokata ja kasvuston uusia.
Viljelijä voi tarkastaa hallinnassaan olevien lohkojen edellisten vuosien kasvikoodit omista aiemmista hakemuksistaan, maataloushallinnon sähköisestä Vipu-palvelusta tai kysyä ne kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Lisäksi keväällä Vipu-palveluun ja viljelijöille lähetettävään esitäyttötiedot sisältävään tulosteeseen lisätään tieto siitä, millä peruslohkoilla on ollut nurmea viisi vuotta peräkkäin.
Koska kasvulohkoja ei ole vielä aikaisemmin tukihakemuksiin piirretty, vain sellaiset peruslohkot voidaan ottaa huomioon, jotka ovat kokonaan nurmea.
Listat niistä kasvikoodeista, jotka tänä ja menneinä vuosina sekä tulevina vuosina katkaisevat viiden vuoden tarkastelujakson julkaistaan myöhemmin tammikuussa Maaseutuviraston sivuilla osoitteessa www.mavi.fi
Pysyväksi nurmeksi voi ilmoittaa vain lohkoja, jotka ovat jo olleet vähintään viisi vuotta nurmella.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
