MTK ja SLC esittävät budjettiriiheen 190 miljoonan euron kriisitoimia
Oleellista on toimien nopeus, tiivistää MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Kuivuus on koetellut koko pohjoista Eurooppaa keväästä lähtien. Monin paikoin pellot eivät kylvön jälkeen itäneet, ja sato jää siksi kymmeniä prosentteja keskimääräisestä. Kuva: Jarkko SirkiaTuottajajärjestöt MTK ja SLC esittävät budjettiriiheen maataloudelle noin 190 miljoonan euron lisärahoitusta vuosille 2018–2020.
Järjestöjen lista sisältää toimia niin akuuttiin maksuvalmiuskriisiin kuin kilpailukyvyn ja kannattavuuden turvaamiseen pidemmällä aikavälillä.
Merkittävä osa tukitoimista pitäisi kohdentua jo loppuvuoteen ja ensi vuoden alkuun, linjasi puheenjohtaja Juha Marttila MTK:n johtokunnan kokouksessa tiistaina.
190 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta pitäisi Marttilan mukaan saada käyttöön jo talven ja kevään aikana saman verran kuin Ruotsin valtio on ilmoittanut tukevansa omia viljelijöitään eli noin 120 miljoonaa euroa.
”Valitaan mitkä toimet tahansa, oleellista on nopeus. Raha on saatava tileille nopeasti”, Marttila sanoi.
Tärkeää on myös tukitoimien kohdennus: tuen ”kovan ytimen” pitää kohdentua tuottaville tiloille.
Esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen yleinen korotus ei näin toimisi, Marttila linjaa.
Tuottajajärjestöjen lista toimenpiteistä sisältää myös korotuksen luonnonhaittakorvauksen kokonaan kansalliseen osaan ensi vuodelle.
Tuottajajärjestöt vaativat valtiovarainministeriötä myös perumaan tämän kansallisiin tukiin ensi vuodelle esittämät leikkaukset.
Muita nopeasti vaikuttavia kohteita ovat väliaikainen kansallinen de minimis -tuki velkaisille tiloille sekä valtiontakaus käyttöpääomalainoille muun muassa tuotantopanosten hankintaa varten.
Johtokunta oli kokonaisuudessaan huolissaan siitä, onko tiloilla enää varaa hankkia ensi vuonna tarvittavia tuotantopanoksia.
”Syksyn aikana maksettavat tuet kuluvat tiloilla jo odottavien laskupinojen purkamiseen”, totesi johtokunnan toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen.
Pidemmän aikavälin toimiin kuuluu rahoituksen turvaaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan viime vuoden tasolle koko loppuohjelmakaudeksi eli vuoteen 2020.
Lisäksi tuottajajärjestöt esittävät lisäpääomaa Makeraan.
Makera-tukikohteita tulisi myös laajentaa niin, että siitä tuettaisiin tilojen varautumista sään ääriolosuhteisiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
