Alle viiden hehtaarin tilat tuottavat merkittävän osan maailman ruuasta – pienviljelijät päättävät kuinka suuressa osassa maapalloa peltoja ja puita käytetään

Pienviljelijät ovat tärkeässä roolissa, kun mietitään esimerkiksi metsäkadon hillintää. Heidän on myös ensimmäisten joukossa pystyttävä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kuva: Kaijaleena Runsten

Lähes puolet maailman ruuasta tuotetaan alle viiden hehtaarin tiloilla, kertoo tiedelehti Naturessa maaliskuussa julkaistu artikkeli.

Tutkimusten mukaan pientilat ovat hehtaaria kohti tarkasteltaessa keskimäärin suurtiloja tehokkaampia ruuantuottajia ja tarjoavat myös luonnon monimuotoisuudelle suurtiloja paremmat edellytykset.

Pientuottajien rooli on yhä tärkeä ja tuloksia on syytä arvioida aluetasolla, kommentoi tutkimusta ohjelmajohtaja Tiina Huvio kehitysjärjestö FFD:stä (Food and Forest Development Finland).

Tutkimuksissa käytettyihin tilastoihin liittyy epävarmuuksia, sillä ne perustuvat kansallisiin maatalouslaskentoihin, jotka eivät aina ole tarkkoja. Niissä ei myöskään ole välttämättä huomioitu kaikkia kasveja, joita käytetään ruuaksi.

"Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa sekä osin Latinalaisessa Amerikassa on alueita, joilla pientilat tuottavat 60–80 prosenttia ruuasta. Paikalliselle ruokaturvalle pientilat ovat näissä maissa elintärkeitä", Huvio toteaa.

Koska tutkimus kertoo pientilojen olevan tehokkaita, voisi helposti ajatella, että eri puolilla maailmaa olisi syytä siirtyä pientilavaltaisempaan suuntaan ja unohtaa suuruuden tavoittelu.

Huvio muistuttaa, että maatalous on aivan erilaista Afrikassa kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tilastojen numeroita on siten vaikea verrata toisiinsa.

Se on kuitenkin varmaa, että sadat miljoonat ihmiset maailmassa saavat toimeentulonsa pieniltä alle viiden hehtaarin tiloilta. Siten heillä on vaikutusta koko maapalloon.

"Nämä ihmiset päättävät, kuinka suuressa osassa maapalloa maaperää ja puita käytetään. Heidän olisi saatava kohtuullinen toimeentulo ilman, että luonnonvaroja käytetään loppuun", Huvio sanoo.

Pienviljelijät ovat tärkeässä roolissa, kun mietitään esimerkiksi metsäkadon hillintää. Heidän on myös ensimmäisten joukossa pystyttävä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Länsimaissa maatilojen koko kasvaa, viljelijät ikääntyvät ja nuoret hakeutuvat muille aloille. Onko kehitysmaissa nähtävissä samanlaista tulevaisuutta?

"Se riippuu paljon maittain ja alueittain", Huvio sanoo.

Kaupungistuminen on ollut trendi ympäri maailmaa, ja se voisi kasvattaa tilakokoa harvempien jäädessä maaseudulle. Koronapandemia on ainakin osittain muuttanut kehitystä.

"Maaseudulla on nyt ollut kaupunkeja turvallisempaa ja ruokaa on ollut paremmin tarjolla."

Joissain maissa väestönkasvu voi pienentää tilakokoa entisestään.

Myös käytössä oleva teknologia vaikuttaa tilakoon kehitykseen. Jos ei ole varaa hankkia koneita, ei pinta-alaakaan voi juuri lisätä. Teknologia on myös tärkeää, jotta nuoriso kokisi maatalouden tulevaisuuden vaihtoehtona.

Veden riittävyys on ratkaisevaa. Investointeja tarvittaisiin kastelujärjestelmiin ja rajujen vesisateiden aiheuttamien tulvien hallintaan. Erityisesti, kun ilmastonmuutos muuttaa sadannan jakautumista.

Myös tieverkostoa pitäisi kunnostaa monissa maissa. Tutkimusten mukaan ihmisten tulotaso paranee, kun pikkutiet laitetaan kuntoon.

Käyttämätöntä satopotentiaalia on maailmalla vielä paljon, etenkin Afrikassa.

Tärkeimmiksi kehityskohteiksi Huvio näkee kehitysmaissa tietotaidon kehittämisen, minkä pitäisi kattaa maaperän kasvukunnon, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, viljelytiedon lisäämisen sekä markkinatiedon ja sen ymmärtämisen.

Pitkälti samojen teemojen kanssa painitaan myös länsimaissa.