Tänään 20 vuotta Suomen ensimmäisestä ja ainoasta BSE-tapauksesta – "Pidämme omistamme huolta", vakuutti alueen tuottajaliitto tuoreeltaan ja perusti perheelle tukitilin

Suomessa ei ole 20 vuoteen tavattu kuin yksi BSE-tapaus. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi

Tänään tulee kuluneeksi 20 vuotta Suomen ensimmäisen ja kaikkien aikojen ainoan BSE- eli hullun lehmän tautitapauksen löytymisestä.

Tapaus tavattiin pohjoispohjalaisella Kärsämäellä perjantaina 7. joulukuuta 2001. Positiivinen näyte varmistui kuusivuotiaasta naudasta.

Euroopassa tautia oli nähty jo monissa maissa, mutta Suomen ensimmäinen kohahdutti. Tapaus sai ymmärrettävästi paljon huomiota seuraavana keskiviikkona pidetyssä MTK-Pohjois-Pohjanmaan liiton syyskokouksessa Oulunsalossa.

Toiminnanjohtaja Reijo Flink oli vieraillut tilalla, kertoi kokousväelle tilan kuulumiset ja myös, että tilan henkiseksi tueksi oli perusteilla tili tukemaan tilan väen selviytymistä kriisistä.

"Tämä on tarkoitettu tueksi henkisiin kärsimyksiin. Tilan menetyksiä korvaa yhteiskunta", liiton puheenjohtaja Eero Isomaa täsmensi.

"Me pidämme omistamme huolta", lisäsi vielä tuottajajärjestön puolesta.

Tilan muilla eläimillä ja myöskään positiivisen tuloksen antaneen naudan jälkeläisillä ei ollut BSE:tä.

Kokouksen julkilausuma korosti avointa, jäljitettävää ja koko elintarvikeketjun kattavaa laatutyötä, jotta kuluttajien luottamus suomalaisiin elintarvikkeisiin voidaan taata.

Samalla kokous piti kohtuuttomana, että tuottajat joutuvat kantamaan päävastuun seurauksista, vaikka viljelijä on tehnyt kaiken oikein parhaan tietonsa ja taitonsa mukaan.

"Vastuunkantajia on löydyttävä myös maatalouden tuotantopanosteollisuudesta ja elintarvikejalostuksesta. Samoin tarvittavat valtiovallan tukitoimenpiteet on syytä selvittää."

Kokouksessa vaadittiin rehuihin kattavia tuoteselosteita, ja moni muisteli, että ennen EU-aikaa rehujen sisällöstä saikin tarkat tiedot.

Vielä ennen joulua Kärsämäen tapauksen jälkeen ilmeni toinenkin BSE-epäily, joka näyte lähetettiin Isoon-Britanniaan tutkittavaksi. Pikatestillä otettu näyte oli epäselvä ja saatu itäsuomalaisen karjatilan nelivuotiaasta sairasteurastetusta naudasta.

Osastopäällikkö Jaana Husu-Kalliolla oli tuolloin "sisäinen tuntuma", että tulos olisi negatiivinen. Niin olikin, ja vaikka maaliskuuhun 2002 mennessä Suomessa oli tutkittu BSE:n varalta yli 32 000 nautaa, Kärsämäen tapaus pysyi toistaiseksikin ainoana. Tapaus muutti kuitenkin Suomen BSE-luokitusta EU:ssa.