Peltovalvonnat alkavat juhannusviikolla
Etelä-Savon elykeskuksen valvojat tarkkoina. Oikealta Marja Pulkkinen, Anne Anttonen, Jenni Kontio, Merja Tolari, Mikko Ukkonen ja Jaakko Heinonen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoTAMMELA (MT)
Pohjanmaan elykeskuksen valvojat Päivi Hiltunen ja Juha Tuorila tutkivat silmä tarkkana pusikoitunutta rinnettä. Lohko on merkitty pysyväksi laitumeksi, mutta onko se liian umpeenkasvanut?
”Juuri pysyvät laitumet ovat usein aika hankalia”, Hiltunen toteaa.
Hiltunen ja Tuorila osallistuivat alkuviikolla Maaseutuvirasto Mavin koulutukseen Tammelassa. Jokavuotisessa koulutustilaisuudessa käydään läpi valvontaan tulleita muutoksia ja hiotaan taitoja. Tänä vuonna koulutettavia on noin 260.
Mustialan koulutilan maille on koottu ”virtuaalimaatila” monenlaisine lohkoineen. Valvojat käyvät radan läpi ryhmittäin, ja lopuksi katsotaan, ovatko tulkinnat yhteismitallisia.
Tukijärjestelmään ei viime vuodesta ole tullut oleellisia muutoksia, joten peltovalvontakin on suunnilleen ennallaan.
Kevään mittaan on puhuttu paljon siitä, voidaanko Vipu-palvelun kartta-aineistoon lisättyä uomarekisteriä käyttää valvonnan perustana, koska siihen on merkitty muitakin kuin vesilain mukaisia uomia.
”Käytännössä ei voida”, Mavin valvontayksikön johtaja Jukka Pekonniemi sanoo.
Peltotukien valvontaan liittyvät tilakäynnit alkavat tänä vuonna 17. kesäkuuta. Tavoitteena on, että valvonnat ovat ohi 15.11. mennessä.
Kokotilan valvontaan on tänä vuonna valittu satunnais- ja riskiotannoilla yhteensä noin 3 400 tilaa. Niistä 20–25 prosenttia on valittu satunnaisesti ja loput riskiperusteisesti.
Riski valvontaan joutumisesta on sitä suurempi, mitä suurempia ovat tilan tukimäärä ja lohkojen määrä sekä muun muassa ympäristötuen erityistukisopimusten määrä, Pekonniemi kertoo.
Peltoalaan perustuvia tukia haki noin 59 000 tilaa. Valvontaan niistä joutuu alueesta riippuen 5,5–7,5 prosenttia. Määrä vaihtelee elykeskuksittain, sillä valvontaan vaikuttavat edellisen vuoden valvontaseuraamukset.
Valvontakäynnillä tarkastetaan tilan kasvulohkojen pinta-alat, viljelykasvit ja tukiehtojen noudattaminen.
Pinta-alat mitataan joko GPS-laitteella maastossa tai karttasovelluksen avulla.
Täydentävien ehtojen valvontaan valituilta tiloilta tarkastetaan lisäksi nitraattiasetuksen, pohjavesisäädösten, luonto- ja lintudirektiivin ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattaminen. Täydentävät ehdot valvotaan noin prosentilla tiloista.
Tilalla tarkastetaan kaikki haetut peltotuet ja eläinmäärät. Eläintukien ehdot tarkastetaan yleensä erillisillä käynneillä.
Mavin valvontaosaston johtaja Carl-Gustav Mikander toteaa, että urakka on iso. ”Peltotukien valvonnassa käydään läpi tosi monta tukijärjestelmää ja ehtoa.”
Kokonaisuus on niin monimutkainen, että sekä viljelijöiden että tarkastajien on vaikea hallita sitä, hän sanoo.
Keskimääräisen tilan peltovalvonta saadaan kahden hengen voimin tehtyä yleensä yhdessä päivässä, mutta lisäksi se vaatii paperityötä sekä ennakkoon että jälkikäteen.
Kun tilat kasvavat, lohkojen määrä kasvaa ja valvojien työmäärä samoin.
”Tähän sopii huonosti se, että elykeskusten resurssit ovat jo pitkään olleet kiven takana, eikä parannusta ole luvassa.”
Tänä vuonna kokeillaan kymmenen vuoden tauon jälkeen satelliittikuviin perustuvaa kaukokartoitusmenetelmää yhtenä keinona helpottaa valvontatyötä.
Viime vuonna peltoalavalvontoihin käytettiin 192 henkilötyövuotta. Niiden kustannukset elykeskuksille olivat noin 11 miljoonaa euroa.
SATU LEHTONEN
Valvontakäynnille annettu
kouluarvosana oli 8,42 eli hieman alempi kuin vuoden 2010 kyselyssä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
