Viljatilan kannattaa vaihtaa viljaa erikoiskasveihin kuten härkäpapuun

Härkäpavun viljely on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Viljanviljelyn heikkoa kannattavuutta on tuskasteltu vuosikaudet.

Pro Agrian laskelmien mukaan viime vuosina luomuviljojen, öljykasvien ja erikoiskasvien viljely on ollut selvästi kannattavampaa kuin tavanomaisten viljojen.

Viljelykiertojen monipuolistaminen nähdään keskeiseksi keinoksi kasvintuotannon kannattavuuden lisäämisessä.

Vuoden 2016 tiedoilla tehdyssä esimerkkilaskelmassa 100 hehtaarin kasvinviljelytilalla hehtaarikohtainen kate nousi 11 prosenttia ja koko tilan kate yhteensä 7 600 euroa, kun viljelykierrossa korvattiin viljoja rapsilla ja kuminalla yhteensä 30 hehtaarin alalla ja härkäpavun viljelypinta-alaa lisättiin kahdeksasta kymmeneen hehtaariin.

Vuodelle 2018 tehtyjen ennakkolaskelmien mukaan viljavaltaisen viljelyn tulos paranee 5 400 euroa vuodessa 100 hehtaarin pinta-alalla, kun kevätvilja-alaa pienennetään noin kolmannes ja suunnataan vapautuva ala öljy- ja palkokasvien viljelyyn.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) FutureCrops-hanke tutkii ja esittelee vaihtoehtoisia viljelykasveja.

Tässä mainitaan niistä muutamia, joiden viljely onnistuu pääsääntöisesti normaaleilla viljatilan koneilla.

Härkäpavun viljely on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Vuonna 2009 sen viljelyala oli 2 300 hehtaaria mutta viime vuonna jo 22 000 hehtaaria.

Viljelyinnostusta on kasvattanut muun muassa rehuteollisuuden kiinnostus kotimaiseen valkuaislähteeseen.

Myös elintarviketeollisuus on ottanut härkäpavun raaka-aineekseen.

Härkäpapu vaatii pitkän kasvu­ajan. Tuhohyönteisiä kasvilla ei Suomessa ole, mutta suklaalaikkutauti voi viedä sadon.

Kuminaa viljeltiin vuonna 2017 sopimustuotantona 23 977 hehtaarilla. Kuminan viljelyn aloittamista harkitessa kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä viljelysopimuksia tekeviin jalostajiin.

Viljelysopimuksia kuminasta tekevät Riihimäellä toimiva TransFarm, Janakkalassa tuotantolaitoksiaan ylläpitävä Arctic Taste ja Närpiössä toimiva Ab Caraway Finland Oy, kertoo Luke.

Suomessa viljeltävä kumina on kaksivuotista, kylvövuonna kumina kasvattaa ruusukkeen ja paksuhkon juuren, jonka avulla se talvehtii. Seuraavana vuonna kasvaa kukkavarsi ja siemeniä.

Öljyhamppua tuotetaan sen ravintorikkaan siemenen vuoksi.

Gluteenittoman hampun siemenpähkylä sisältää rasvaa noin 64 prosenttia, valkuaista 21, kuitua 11 ja imeytyvää hiilihydraattia 4 prosenttia.

Öljy sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Siemenestä valmistetaan erilaisia jakeita, kuten kuorittua siementä, öljyä, kuorirouhetta ja jauheita sekä välipalatuotteita.

Öljyhamppua viljeltiin viime vuonna 540 hehtaarilla. Lajikkeista Finolan osuus oli 99 prosenttia.

Speltti on maailman vanhimpia viljeltyjä viljoja. Sen katsotaan polveutuvan emmervehnän ja pörröpukinvehnän risteymästä. Nykyisin viljellyt tavalliset vehnät ovat saaneet alkunsa spelttivehnästä.

Runsaan kysynnän johdosta speltin hinta on ollut moninkertainen tavanomaisiin viljoihin nähden.

Huippuhinnat olivat Luken mukaan Britanniassa 500–1 600 puntaa tonnilta vuonna 2014. Luomuspeltistä maksettiin 2 000 puntaa.

Suomessa maksettiin luomuspeltistä noin 600 euroa tonnilta vuonna 2017.

Tattari on tärkeimpiä gluteenittomien raaka-aineiden lähteitä. Sen takia viljely on suunniteltava huolellisesti, jotta viljaa ei kasva tai kulkeudu sadon joukkoon.

Tattarin kolmion muotoista siementä kutsutaan pähkyläksi, ja se poikkeaa viljojen jyvistä. Ydinosaa peittää tumman ruskea kuori, joka on poistettava ennen sadon hyödyntämistä elintarvikkeena.

Tattarin viljelysopimuksia tekevät Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunta sekä Virtasalmen viljatuote.

Vuonna 2016 tattarin viljelyala kohosi 1 800 hehtaariin.

Tattarin viljely on keskittynyt Etelä-Suomeen, muutama viljelmä löytyy myös Pohjois-Pohjanmaalta.

Lähde: luke.fi/futurecrops