Naudanlihan myynti laski heinä–syyskuussa 15 prosenttia, hinnat alkavat kirpaista kuluttajaa

Naudanlihan käyttöä kotikeittiössä mietitään yhä tarkemmin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Lihatilojen kustannukset ovat karanneet käsistä, mutta tuottajahintoihinkin on saatu korotuksia. Samalla on pelätty, että lihan kallistuminen kaupassa saa yhä useamman kuluttajan siirtymään ruuanlaitossa halvempiin raaka-aineisiin.

Pelko näyttää toteutuneen. Päivittäistavarakauppa ry:n katsauksen mukaan lihan myyntimäärä laski heinä–syyskuussa 7,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Pidemmällä, tammi–syyskuun jaksolla lihan myyntimäärä laski viime vuoden vastaavasta jaksosta 7,1 prosenttia.

”Kyllä tästä voi päätellä, että lihan myynnin lasku on kiihtynyt. Mitä enemmän hinta nousee, sitä enemmän määrä laskee”, katsauksen laatinut Kyösti Arovuori Reinu econ Oy:stä kertoo.

Kun pureudutaan tarkemmin eri lihalajeihin, löytyy isoja eroja, Arovuori toteaa.

Naudanlihan myyntimäärä laski heinä–syyskuussa peräti 15,4 prosenttia. Sianlihalla myyntimäärän lasku oli 11,4 prosenttia ja siipikarjanlihalla 4,6 prosenttia.

Päivittäistavarakaupan myynti ei kerro suoraan kulutusta, Arovuori huomauttaa. ”Se on kuitenkin tarkin arvio, mikä kehityksestä saadaan.”

Tilastossa näkyy fileiden, jauhelihan, makkaran ja leikkeleiden tapaisten tuotteiden myynti. Niiden lisäksi lihaa myydään valmisaterioissa ja eineksissä. Niissä oleva liha ei Pävittäistavarakaupan tilastossa näy.

Kehitys on jo muutaman vuoden ajan mennyt siihen suuntaan, että raaka-aineiden myynti laskee ja valmisruuan ja einesten myynti kasvaa, Arovuori toteaa. ”Osa lihan kulutuksesta siirtyy siis eri ryhmien välillä.”

Lisäksi lihaa kulutetaan muun muassa ravintoloissa ja ateriapalveluissa. ”Emme tiedä, onko kehitys siellä samanlaista kuin lihan myynti kaupassa”, Arovuori sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että noin 80 prosenttia ruuasta kulkee päivittäistavarakaupan kautta. ”Olisi aika hämmästyttävää, jos yleinen kehitys poikkeaisi älyttömän paljon pt-kaupan kehityksestä.”

Päivittäistavarakaupan tuoreista myyntiluvuista voidaan joka tapauksessa päätellä, että lihaketjuun tuleva rahavirta ei kasva ollenkaan samaa tahtia kuluttajahintojen nousun kanssa, koska myyntimäärät laskevat, Arovuori kiteyttää.

Jotta rahavirran kasvua pystyttäisiin maksimoimaan, erilaiset tuotteet pitäisi pystyä hinnoittelemaan ketjussa hyvin eri tavalla, hän pohtii.

”Esimerkiksi possun sisäfile on hyvin hintaherkkä. Sitä voisi hinnoitella maltillisemmin ja hakea korotuksia sellaisiin tuotteisiin, joissa kulutus kasvaa. Tänä vuonna sellaisia ovat olleet esimerkiksi valmisateriat.”