Suden suojelijat vetivät lammastilalle sähköaitaa pinaattikeiton voimalla
Luontoliittolaiset, Isokummun lammastilan väki ja metsästysseura pitivät yhteiset susiaitatalkoot.
Satu Kumpulainen (vasemmalla) antaa työohjeita Luonto-Liiton talkoisiin saapuneelle mäntsäläläiselle Venla Karttuselle. Isäntä Pasi Kumpulainen kuuntelee taustalla. Kuva: Jyrki Johannes TervoPelkkä perinteinen lihakeitto ei soveltunut talkooväen muonitukseen, kun Luonto-Liiton susiryhmän vapaaehtoisten talkoolaisten noin kymmenen henkilön ryhmä saapui sieviläiselle lammastilalle auttamaan susiaidan pystytyksessä.
"Meillä viljatonta kasvisruokaa, vegaaniruokaa ja lihaton vaihtoehto. Halusin tarjota kaikkia vaihtoehtoja, jotta kaikki saavat suunmakuista ruokaa", kertoi Isokummun luomutilan emäntä Satu Kumpulainen.
Toki tarjolla oli myös lampaanlihapullia – tilan päätoimeentulo tulee lihasta. Tila tarjosi talkooväelle ruuan ja majoituksen viikonlopun ajaksi.
Sudet ovat viime vuodesta lähtien olleet murheenkryyninä sieviläisillä kotieläintiloilla. Kun Kumpulainen aloitti ammattimaisen lampaiden pidon kymmenen vuotta sitten, mitään susiongelmaa ei ollut. Nyt lampaita ei voi päästää laitumelle ilman aukotonta petoaitaa.
”Kyllä se kovan huolen aiheuttaa, ei sille mitään voi”, Kumpulainen totesi.
Viime syksynä lähialueella tapahtuneiden susien tihutöiden jälkeen hän teki riistakeskukselle hakemuksen uusista aitatarpeista. Valtio kustantaa aitatarvikkeita petoalueilla. Pystytykseen hän päätti pyytää Luonto-Líiton susiryhmän apua, koska yhdistys oli aiemmin ilmoittanut tulevansa tarvittaessa auttamaan.
Susien suojelijat ottivatkin haasteen vastaan ja saapuivat viikonlopuksi vapaaehtoistöihin. Pääosa ryhmästä matkusti Pohjois-Pohjanmaalle Etelä-Suomesta asti.
”On tärkeää ennaltaehkäistä petovahinkoja, jotta asenteet sutta kohtaan eivät kärjistyisi petoalueilla. Susiaitatalkoot ovat käytännöllistä ja myönteistä sudensuojelutyötä”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla.
Talkoisiin osallistui myös paikallisen Eskolan metsästysseuran väkeä.
Kumpulainen ymmärtää metsästäjien huolen siitä, että leviävä susikanta vaikeuttaa harrastusta. Lampaat voidaan aidata sähköaidan taakse – tosin aidan toimivana pitäminen edellyttää jatkuvaa huoltoa – mutta metsästyskoiria ei voi suojata. Suojata ei voi myöskään Isokummun tilan maisemanhoitolampaita, jotka laiduntavat kesän 50 kilometrin päässä kotitilalta Kalajoella ja Lohtajalla.
"Molemmissa on ollut petohavaintoja. Se on arvoitus, kuinka kauan pystymme niillä lampaita pitämään."
Kumpulainen ymmärtää kuitenkin myös susien suojelijoita. Sen vuoksi hän halusikin kutsua susiryhmän tilalleen.
"Käymme keskustelua. Asioilla on aina kaksi puolta."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
