Huoltoteknikko pitää lypsyrobotit kunnossa

Tuukka Hyvösen käytössä olevan huoltoauton matkamittariin kertyy vuosittain noin 50 000 kilometriä. Työkalut ja lypsyrobottien varaosat kulkevat tavaratilassa, osia löytyy satoja erilaisia. Kuva: Kari Lindholm

Kun päivystysvuoroaan hoitavan rovaniemeläisen huoltoteknikko Tuukka Hyvösen vikapäivystyspuhelin pirahtaa aamuyöllä mies tietää, että maitotilalla on hätä ja lypsyrobotissa toimintahäiriö.

"Tämä tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, etteivät lehmät pääse lypsylle", NHKdairy Oy:n toimittamien hollantilaisten Lely-lypsyrobottien huollossa työskentelevä Hyvönen sanoo.

Hyvösen työnä on myös NHK:n toimittamien ruokintajärjestelmien asennus ja huolto. Hän on yksi 70:stä NHK:lla työskentelevästä, Lelyn kouluttamasta ja sertifioimasta huoltoteknikosta.

"Päivystysviikon aikana lähtövalmiutta pidetään yllä 24/7 ja keikalle lähdetään vaikka keskellä yötä, jos tarve vaatii."

Suurin osa toimintahäiriöistä saadaan kuntoon etäyhteydellä netin kautta. Jos vika vaatii paikan päällä käyntiä, Hyvönen loikkaa Lelyn logoilla varustetun huoltoautoon, olipa keli mikä hyvänsä.

Hyvönen muistelee uransa alkuaikoja, kun päivystysalue ulottui vielä Siikajoelle ja Suomussalmelle. Nyt alueena on Lapin maakunta, joka on suuri sekin.

"Pohjoisimmat kohteet ovat Sodankylässä ja Pelkosenniemellä, eteläisimmät Iissä. Huoltoauton matkamittariin kertyy keskimäärin 50 000 kilometriä vuodessa."

Päivystysvuorojen ulkopuolella Hyvösen työpäivä käynnistyy aamuseitsemältä ja kestää pitkälle iltapäivään, työnä on määräaikaishuoltojen tekeminen.

"Asiakastilat ovat huoltosopimusten piirissä. Saamme tietoa netin välityksellä siitä, milloin tilan robotit ovat huollon tarpeessa. Asiakkaan ei tarvitse miettiä huoltojen oikea-aikaisuutta", Hyvönen selvittää.

Lypsyrobottien huoltovälit riippuvat etenkin lypsymääristä ja käytössä olevan lypsyrobotin mallista. Keskimäärin robotin läpi virtaa 250 000 maitolitraa, jonka jälkeen se on huollettava.

Huollossa tehdään tarvittavat tarkastukset ja vaihdetaan tarvittavat osat. Robotin huolto tehdään tietokoneen ilmoituksen mukaan ja kullekin huollolle on oma tarkastuslistansa, joka sisältää kymmeniä tarkastuskohteita. Tavallisimpia huoltotoimenpiteitä ovat tykyttimen huolto, letkujen ja ilmansuodattimen vaihto sekä sylinterien voitelu. Yhden robotin huoltokäynnissä kuluu keskimäärin kaksi tuntia.

"Sitä voisi verrata auton määräaikaishuoltoon, jossa tehdään tietyt huollot tietyn kilometrimäärän täyttyessä."

Monilla asiakkailla on hyllyssä tavallisimmat varaosat, mikäli heillä on valmius tehdä korjauksia omatoimisesti. Useimmiten tilanne on kuitenkin se, ettei aika riitä maatilan töiltä. Silloin tarvitaan huoltoteknikkoa.

Hyvösen mielestä on tärkeää, että robottien huollosta vastaava henkilö on erittäin oma-aloitteinen, koska työt tehdään yksin. Viikko-ohjelmat suunnitellaan itsenäisesti, mutta samalla on myös kannettava vastuu siitä, että työt tehdään ajallaan.

"Ei sillä väliä, jos kädet likaantuvat tai jos vaatteisiin tarttuu navetan haju. Monesti lehmät työntävät pään huoltomiehen kainaloon, että rapsutahan minuakin vähän", eläimistä pitävä Hyvönen kertoo.

Juttu on julkaistu 11.11. ilmestyneessä Suomalaisessa Maaseudussa, joka ilmestyi Postin lakon takia vain näköislehtenä.