Kuluttaja ratkaisee suomenvuohen kohtalon
Suomenvuohen kohtalo on pitkälti kuluttajan käsissä, alkuperäisrotujen asiantuntija, professori Juha Kantanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta sanoo.
”Suomenvuohi voi säilyä vain, jos kuluttajat ilmaisevat haluavansa kotimaisia vuohenmaitotuotteita.”
MTT:n kokoamien tietojen mukaan puhtaita suomenvuohikuttuja oli viime vuoden lopulla 4 900 ja pukkeja 750. Kanta on niin pieni, että rodun tulevaisuus on vaakalaudalla.
Ammattimainen kasvatus voi jatkua vain, jos maidolle on jatkojalostajia, Kantanen korostaa. Niiden määrä on kuitenkin harventunut, ja siksi osa tiloista on luopumassa eläimistä.
Vähiin huvenneiden rotujen ongelmana on usein elinvoimaa heikentävä sisäsiittoisuus.
Suomenvuohen sukusiitosastetta ei tiedetä, Kantanen kertoo. ”Polveutumisia ei ole rekisteröity kunnolla, joten populaatiorakenteesta ei ole tietoa.”
Tilanne hankaloittaa vuohitilallisten pukkivalintoja.
Lehmälle on helppoa valita sonni: perimältään sopiva löytyy rekistereistä jalostukseen käytettävien ohjelmien avulla. Palvelu on tarjolla myös suomenkarjalle.
Suomenvuohitiloille tällaista palvelua ei ole käytettävissä, joten pukkivalinta saattaa perustua ruutupaperille kirjattuihin polveutumistietoihin.
Eviran rekistereihin on koottu suomenvuohista polveutumisen perustietoa, mutta sitä voidaan hyödyntää melko rajallisesti jalostuksessa, Kantanen kertoo.
Pohjoismaiden ja Hollannin yhteistutkimuksessa on kerätty paikallisten vuohirotujen dna-aineistoa. Tulosten perusteella Kantanen toteaa, ettei suomenvuohen sukusiitostilanne onneksi ole niin paha kuin islanninvuohella tai norjalaisella rannikkovuohella.
Suomi on sitoutunut biologista monimuotoisuutta koskevaan YK:n yleissopimukseen. Sen kotieläimiä koskevat periaatteet on kirjattu kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan.
Suomenvuohi on yksi ohjelman listaamista säilytettävistä roduista.
Rahat alkuperäisrotujen geenivarojen säilyttämiseen tulevat valtiolta. Geenivaraneuvottelukunta päättää niiden suuntaamisesta ja MTT vastaa ohjelman toteuttamisesta.
Geenivaraohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että suomenvuohesta kootaan pakastettu geenipankki: 25 erisukuisesta pukista 200 sperma-annosta jokaisesta.
Keräystyö pyritään saamaan käyntiin ensi vuonna, Kantanen kertoo.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
