Maitotiloilla olisi kiinnostusta hoitaa poikimahalvauksen lääkintä itse
Poikimahalvauksen lääkintä tiloilla nopeuttaisi hoitoa, vahvistaisi siten eläinten hyvinvointia ja vapauttaisi eläinlääkäriresursseja muualle, näkevät maidontuottajat.
Tiloilla tehdään ruokinnan kautta tuloksekasta työtä poikimahalvauksen ehkäisyssä. Lääkehoitoon on kuitenkin toisinaan turvauduttava. Kuvituskuva. Kuva: Taina RenkolaMaaseudun eläinlääkäripula näkyy tilojen arjessa pitkien välimatkojen maassa. Pahimmillaan se johtaa hoidon viivästymiseen ja heikentää eläinten hyvinvointia.
Ruotsin valtakunnallinen maatalouden neuvonta‑ ja kehittämisjärjestö Växa toteutti Ruotsissa vuoden 2025 aikana kokeilun, jossa 42 erikseen koulutettua tilaa hoiti itse poikimahalvauksen saaneita lehmiä IV-kalsiumilla. Växa raportoi kokeilusta joulukuussa 2025 ja tulokset olivat hyviä.
Ruotsin kokeilu herättää Suomessa kiinnostusta ja kysymyksen, voitaisiinko samaa kokeilla myös meillä.
Poikimahalvaus on yksi lypsylehmien yleisimmistä sairauksista. Ruokintaan panostaminen on tärkein poikimahalvausta ehkäisevä keino, korostaa ilmajokelainen maidontuottaja Kalle Fält. Lääkehoitoon on kuitenkin toisinaan turvauduttava.
”Poikimahalvauksen saaneen lehmän lääkintä tuottajien itse tekemänä voisi olla paikka, jossa eläinlääkärien resursseja säästyy muualle, ja eläimet saavat nopeammin toipumisen kannalta kriittisen hoidon”, Fält sanoo.
Fält muistuttaa, että alustavan poikimahalvausdiagnoosin tekevät tuottajat itse.
”Emme muista tapausta, jossa eläinlääkäri ei olisi paikalle kutsuttuna kalkkia pistänyt. Eli diagnoosi osuu yleensä kohdalleen.”
Fält korostaa, että kyse ei ole siitä, että halutaan säästää eläinlääkärikuluissa, vaan kyse on eläinten hyvinvoinnista ja toipumisesta takaisin maidontuotantoon.
Maitoyrittäjät ry tukee ajatusta tilakohtaisten eläinten lääkintäoikeuksien laajentamisesta poikimahalvauksen suonensisäisesti annettavaan hoitoon.
"Olemme esittäneet jo aiemmin, että lypsylehmien omistajalla itsellä tulisi olla mahdollisuus antaa kalsiumia lehmälle poikimahalvaushoitona.”
Mahdollisuus kalkin antamiseen voi edellyttää koulutusta ja oman eläinlääkärin opastusta asiaan, korostaa toiminnanjohtaja Henna Mero Maitoyrittäjät ry:stä.
”Lääkeluovutussopimukseen kuuluvilla lypsykarjatiloilla siitä vastaava eläinlääkäri seuraa ja vastaa lääkkeiden käytöstä. Oma eläinlääkäri voisi hoitosuhteessa luovuttaa kalkkia ja tarvittaessa auttaa poikimahalvausdiagnoosissa etänä", sanoo Mero.
Tällä hetkellä laki on asiassa yksiselitteinen. Suomessa eläinlääkäri voi luovuttaa lääkkeitä varalle Nasevaan kuuluville nautatiloille tavanomaisesti esiintyvien ja helposti tunnistettavien tapausten hoitoon tietyin edellytyksin.
”Eläintenpitäjä saa antaa eläimelle lääkkeitä nahan alle ja lihaksen sisäisesti. Lainsäädännön mukaan eläinlääkäri itse antaa eläimelle aina suonensisäisesti annettavat lääkkeet. Sen vuoksi suonensisäisesti annettavia kalsiumvalmisteita ei voi luovuttaa tiloille tulevien tarpeiden varalle”, toteaa erityisasiantuntija Henriette Helin-Soilevaara Ruokavirastosta.
”Esimerkiksi Ruokavirastolla ei ole mitään mahdollisuuksia myöntää poikkeuslupia kokeiluun. Mahdolliset muutokset edellyttävät lakimuutosta ja lähtevät ministeriöstä”, sanoo Helin-Soilevaara.
”Tiloilla on tehty todella hyvää työtä erityisesti ruokinnan ja ennen poikimista tapahtuvan ennaltaehkäisevän hoidon kehittämisessä.”
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku tiivistää liiton kannan todeten, että eläinlääkärit toimivat lain määräämällä tavalla.
”Poikimahalvauksen hoito on määritelty Suomessa eläinlääkärin tekemää diagnoosia ja perustutkimusta vaativaksi toimenpiteeksi. Perusteet eivät ole miksikään muuttuneet edellisen lakimuutoksen valmistelun jälkeen.”
”Toki, jos ministeriössä nähdään perustelluksi avata keskustelu, Eläinlääkäriliitto on mielellään mukana pohtimassa uudestaan sitä, mitä lääkkeitä voidaan luovuttaa varalle tiloille”, hän jatkaa.
Mikko Turun mukaan kunnaneläinlääkäreiltä saatu viesti on, että poikimahalvausten määrä tiloilla on vähentynyt.
”Samaan aikaan diagnosointi vaikeutuu, koska vastaavien oireiden taustalla saattaa piillä muita syitä, joihin kalsiumin antaminen ei tehoa ja voi päinvastoin aiheuttaa eläimelle kuoleman. Kalsiumilla on toki lääkeaineena olematon riski tulla väärinkäytetyksi, mutta eläimelle se on väärin annettuna vaarallinen.”
Turku kiittelee tuottajien ennaltaehkäisevien toimien merkitystä.
”Tiloilla on tehty todella hyvää työtä erityisesti ruokinnan ja ennen poikimista tapahtuvan ennaltaehkäisevän hoidon kehittämisessä. Myös terveydenhuoltoeläinlääkäreiden ja tilojen yhteistyön vahvistaminen toimii ennaltaehkäisevänä toimena.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
