Viljelijäjärjestö SLC kehui hallituksen budjettia, MTK haukkui sen lyttyyn – näin järjestöpomot perustelevat näkemyseroja

MTK:n Juha Marttila näki budjetissa vain moitittavaa, SLC:n Jonas Laxåback myös toivoa tulevaisuuteen. Kuva: Kari Salonen, SLC, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Petteri Orpon (kok.) hallitus sai ensimmäisen budjettinsa valmiiksi ja tiedotti sen pääkohdista tiistai-iltana.

Maatalouden osalta budjetin merkittävimmät kirjaukset koskivat seitsemän miljoonan euron kansallisen vasterahan osoittamista EU:n kriisituen runsaan neljän miljoonan euron lisäksi.

Myös energiainvestointeihin luvattiin 18 miljoonaa Makera-rahaa. Huonoimmassa jamassa oleville tiloille osoitetaan myös 15 miljoonaa euroa maksuvalmiuslainoihin.

Suomen viljelijäjärjestöjen reaktiot budjetin tietoihin vaikuttivat kuitenkin varsin erilaisilta: MTK:n johtokunnassa budjetin sanottiin vesittävän hallitusohjelman hyvät kirjaukset, ruotsinkielisten viljelijöiden SLC taas tiedotti budjettipäätöksistä positiivissävytteisesti.

”Kohtuu iso ero tulkinnassa tuli kyllä havaittua. Selvästi käytetään erilaista laskutikkua”, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kommentoi eroja MTK:n ja SLC:n näkemyksissä.

”Olisi hienoa, jos sisarorganisaatiossa on löydetty ne kadonneet 55 miljoonaa euroa, mutta pahoin pelkään, että olemme oikeassa.”

Wallinin mukaan MTK:n eilinen tulkinta hallituksen tuoreesta budjettineuvottelujen lopputuloksesta on julkaistujen tietojen valossa huolella analysoitu. SLC:n tulkintaa on syytä kysyä suoraan SLC:stä, Wallin lisää.

SLC:n toiminnanjohtaja Jonas Laxåback kertoo, että molemmat järjestöt kyllä puhuvat samasta asiasta, mutta hieman eri lähtökohdista.

”Me keskityimme lähinnä siihen, mitä ministeri sanoi”, Laxåback selittää.

MTK:n esittämän kritiikin kärjessä olivat maatalouden kriisitukeen budjetoidut, mutta jakamatta jääneet 65 miljoonaa, joista valtaosa näyttää kadonneen maatalouden käytöstä.

SLC:n tiedotteessa taas kyseessä oli ensireaktio maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) lausuntoihin ensi vuoden budjetista.

”Kustannustuen rahojen kanssa kävi niin, että ne oli tiettyyn käyttöön tarkoitettu, ja se riski ei sitten täysin toteutunutkaan sähkön hintojen osalta, mikä oli hyvä asia”, Laxåback kertoo.

Maatalouden kustannustuki oli tarkoitettu korkeasta sähkön ja lannoitteiden hinnoista kärsineiden viljelijöiden tukemiseen. Sitä kuitenkin haettiin odotettua vähemmän.

”Olisi varmasti ollut hyvä, että nämä rahat olisivat maataloudella pysyneet. Niille olisi siellä ollut käyttöä, esimerkiksi investointivajetta on päässyt syntymään”, Laxåback sanoo.

Ensi vuoden osalta ministeri Essayahin viesti oli kuitenkin SLC:n mielestä positiivissävytteinen.

”Taloudelliset ajat ovat myös niin huonot, että pitää olla kiitollinen pienistäkin panostuksista”, Laxåback toteaa.

Hänen mukaansa SLC ja MTK ovat kuitenkin yksimielisiä esimerkiksi siitä, että ruokamarkkinoiden toiminta on hallituksen puolesta taattava.

Lisäksi hallituksen on tehtävä molempien järjestöjen mielestä kaikki mahdolliset toimet tukiaikataulujen aikaistamiseksi.