Syysvilja kiinnosti Peltopäivässä
INKOO (MT)
Janakkalalainen Heimo Valli tutki torstaina tarkkaan Västankvarnin peltopäivän syyskauraruutuja. Hän kertoi, että syysviljat kiinnostavat häntä yleensäkin.
”Jos vuodesta toiseen viljelee pelkkää rehuohraa, ei tee tiliä.”
Vajaan sadan peltohehtaarin tilaa viljelevän Vallin periaatteena on pyrkiä maksimoimaan tuotto. ”Kun panostetaan, panostetaan täysillä.”
Hänen viljelykäytäntöihinsä kuuluvat viljelykierto, tautien ja laon torjunta, täydennyslannoitus, kalkitus ja uudet, satoisat lajikkeet.
Nyt kasvussa on muun muassa Evolo-ruista, Riina-kauraa ja Tipple-ohraa. Aleksi-kaura vaihtuu tämän vuoden jälkeen toiseen lajikkeeseen. Lisäksi tilalla tuotetaan sokerijuurikasta.
Juurikas rasittaa maan rakennetta. Valli korjaa sitä syväjuurista sinimailasta sisältävän viherlannoitusnurmen avulla. Lisäksi hän jankkuroi maan toisena sinimailasvuonna 45 sentin syvyydeltä.
”Yksi savinen lohko meni kivikovaksi, kun juurikas nostettiin liian märällä säällä. Mailanen ja jankkurointi tehosivat, ja tänä keväänä se oli tosi hyvässä kunnossa.”
Ruis tuotti Vallin tilalla viime kesänä seitsemän tonnia hehtaarilta. Kaurasta ja ohrasta korjataan kuuden tonnin hehtaarisatoja.
Sokerijuurikkaan sato oli toissa vuonna 80 tonnia hehtaarilta. ”Siihen olin tosi tyytyväinen.”
Rehevä syyskaura kiinnosti monia muitakin, mutta peltopäivän näyttelypäällikkö Patrik Erlund toppuuttelee innostusta.
”Toissa talvena se tuhoutui täysin. Viljelyvarmuutta täytyy parantaa selvästi.”
Toinen koekentän kummajainen oli soija – harva, vaaksan korkuinen kasvusto.
Harvaksi se jäi, koska siemen oli vanhaa eikä itänyt kunnolla, Erlund kertoo.
Lyhyys taas johtuu siitä, ettei soija lyhyen päivän kasvina sovi Suomen oloihin.
”Ei marginaalikasveihin kannata hypätä”, viime vuonna soijaa puolella hehtaarilla kokeillut Markku Salo Loimaalta vahvistaa. Hän päivysti näyttelyssä Tilasiemenen osastolla.
Salo kokeili soijaa uteliaisuudesta. Se juroi koko alkukesän ja lähti kunnolla kasvuun vasta, kun päivät heinäkuussa alkoivat lyhentyä. Vaikka syksy oli lämmin, sato ei ehtinyt valmistua.
Salo suosittelee mieluummin tiloille syyskylvöisiä kasveja riskejä tasaamaan. ”Syysvehnää, ruista – ja ruisvehnää, joka on energian tuottajana pitelemätön.”
Herne ja härkäpapu ovat valkuaisen tuottajina meille sopivia vaihtoehtoja, Salo muistuttaa.
”Varsinkin herneessä on tarjolla hyviä uusia lajikkeita.”
Moni joutui kylvöjen viivästyessä luopumaan härkäpavusta, mutta herne todennäköisesti ehtii tuleentua, hän toteaa.
Viidettä kertaa Inkoossa järjestetty peltopäivä tarjosi kasvintuotannon ammattilaisille koeruutuihin tutustumisen lisäksi työnäytöksiä ja asiantuntijoiden esityksiä.
Näytteilleasettajia oli 70.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
