Tässä ovat maatalouden toivot: Näin itävaltalainen, bulgarialainen ja irlantilainen nuori viljelijä näkevät maatalouden tulevaisuuden

Simon Kaiblinger kertoo, että energian hinta ei ole vaikuttanut tuotantoon, mutta kalan rehun hinta on noussut. Hänet palkittiin EPP-ryhmän järjestämässä Euroopan nuorten viljelijöiden kongressissa Brysselissä viime viikolla. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Itävaltalaisen Simon Kaiblingerin kasvihuoneessa kasvaa tomaatteja ja salaattia. Vesi niille tulee monneilta.

Kaiblingerin aquaponics-järjestelmä palkittiin Brysselissä EPP-ryhmän järjestämässä Euroopan nuorten viljelijöiden kongressissa viime viikolla. Se sai kriisinkestävimmän projektin palkinnon.

Kaiblingerin isällä on Ala-Itävallan Pönningissä 200 sian sikatila, 20 hehtaaria viljelysmaata ja neljä hehtaaria metsää.

”Sanoin isälle, että siat eivät ole tulevaisuutta”, Kaiblinger kertoo.

Hän perusti neljä vuotta sitten kasvihuoneen ja aloitti kalankasvatuksen. Nyt tilalla on 2 000 jättikonnamonnia.

Kalojen vesi lämpiää oman metsän puilla. Kalojen käyttämä vesi suodatetaan kasvien käyttöön. Vesiviljelyssä olevat kasvit käyttävät veden ravinteet ja puhdistavat sitä.

Uutta vettä tarvitaan näin vain kolme prosenttia joka päivä, Kaiblinger kertoo. Vesikierto on suljettu.

Jättikonnamonnit teurastetaan kaksikiloisina.

Kiertokasvatus on tulevaisuutta. Itävallassa tuotetaan vain seitsemän prosenttia kaloista, jotka maassa syödään. ”93 prosenttia tuodaan maahan”, Kaiblinger sanoo.

Kiertokasvatusta harjoittavat tilat voi Itävallassa laskea kahden käden sormilla.

Nuorena viljelijänä aloittaminen ei ollut helppoa, Kaiblinger kertoo. ”Aluksi oli hankalaa löytää asiakkaita.”

Desislava Kaburova aloitti viljelijänä 15 vuotta sitten.  Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Vesiviljelyyn liittyvä projekti nappasi toisenkin palkinnon.

Bulgarialainen Desislava Kaburova Malo Konaren kylästä, Pazardjikin kaupungista pokkasi palkinnon parhaasta maaseutualueen projektista.

Kolmannen polven viljelijä tuottaa yhdessä miehensä kanssa vehnää, auringonkukansiemeniä, kasviksia ja hedelmiä 5 000 hehtaarin alalla.

Palkinnon Kaburova sai 21 hehtaarin kokoisesta kasvihuoneestaan, jossa hyödynnetään teknologiaa. Tietokone ohjaa hydroponisessa viljelyssä olevien kasvien kastelua, kasvihuoneen lämpöä ja kosteutta ja seuraa kasvien kehitystä.

Kaburova on omistautunut työntekijöidensä tulevaisuuden rakentamiseen.

Tila panostaa sosiaaliseen hyvään: alueen kehittämiseen ja työllistämiseen. ”Bulgariassa iso ongelma on työvoiman saaminen”, Kaburova kertoo.

Tilalla on 21 työntekijää haavoittuvassa asemassa olevista vähemmistöistä ja marginalisoiduista sosiaalisista ryhmistä. Tavoitteena on integroida heidät yhteiskuntaan maataloustyön avulla.

Parhaan digitaalisen projektin palkinnon sai romanialainen Alin Luculeasa. Hän on onnistununut vähentämään lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja luomaan työpaikkoja droneja hyödyntäen.

Kosteassa Länsi-Irlannissa karja on sisällä 5 kuukautta vuodesta, muualla maassa 3-4 kuukautta vuodesta, kertoo Robert Lally. Ukrainan sota näkyy polttoaineiden, lannoitteiden ja rehujen hintojen nousuna. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Irlantilainen Robert Lally kasvoi kaupungissa, mutta pitää nyt 400 eläimen nautatilaa Mayossa.

Tila on isoisän nimissä mutta hän ei osallistu enää käytännön töihin. Lally ottaa ohjat jossain vaiheessa.

”Ei ollut helppo aloittaa nuorena viljelijänä”, kertoo Lally.

Alan valinta mietityttää häntä yhä. Irlannissa viljelijöitä syytetään ilmastonmuutoksesta. ”Sen täytyy muuttua.”

”Nuoret viljelijät ovat ilmastotietoisia. Välitämme toimintamme vaikutuksesta.”

Lally uskoo, että maatalouden tulevaisuus on valoisa.

Lihantuotanto Irlannissa on vihreää ja vastuullista, hän korostaa. Siksi häntä mietityttääkin, miksi Irlannissa halutaan vähentää nautojen määrää – samalla kun Brasiliassa raivataan sademetsää lihantuotannon tieltä.

Brexit on tuonut Irlannin maatalouteen lisää epävarmuutta, Lally kertoo.

Britannia on ollut tärkein vientimarkkina Irlannin naudanlihalle ja maitotuotteille. Nyt niiden viemiseen pitää löytää vaihtoehtoisia reittejä. Samalla Britanniaan otetaan hajurakoa.

”Toivottavasti lihalle ja maitotuotteille löytyy lisää markkinoita Euroopasta.”

Kiina on yksi vientimaa, johon Irlanti on saanut avauksia. Maa on kuitenkin harmaata aluetta: välillä Kiinan hallitus haluaa ja välillä ei halua irlantilaisia tuotteita, Lally sanoo.

”Tulevaisuus ei ole vain Britanniaa. Britannia lähti EU:sta. Emme ole Britannian maanviljelijöitä, vaan eurooppalaisia maanviljelijöitä.”