Ympäristöministeriö haluaa valkoposkihanhet metsästyslain alaisiksi – MMM pelkää viljelijöiden jäävän silloin ilman korvauksia

Valkoposki hanhien laskeutumista pelloille syömään yritetään estää monenlaisilla karkotuskeinoilla, mutta hanhet tottuvat niihin nopeasti. Kuva: Lari Lievonen

Eduskunnan ympäristövaliokunta keskusteli tiistaina valkoposkihanhien torjunnasta ja sen keinoista. Tilaisuudessa kuultiin poliitikkojen lisäksi myös ely-keskuksia sekä muun muassa tuottajien, luonnonsuojelijoiden ja lintuharrastajien näkemyksiä. Pääosin kaikki olivat yhtä mieltä, että hanhien viljelijöille aiheuttamat vahingot eivät ole kohtuullisia.

Lähes kaikki osapuolet sallisivat jonkinasteisen metsästyksen ratkaisuna, mutta sen toteuttaminen jakaa mielipiteitä.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) haluaisi siirtää valkoposkihanhet luonnonsuojelulain alaisuudesta metsästyslain alle, jolloin asiasta vastaisi maa- ja metsätalousministeriö (MMM).

Mikkonen perustelee tätä sillä, että luonnonsuojelulaki ei mahdollista yleistä poikkeusta metsästämiseen, eikä EU:n lintudirektiivi salli lajin kannanhoidollista metsästystä.

"Jos halutaan nopeita toimia, valkoposkihanhet tulisi siirtää metsästyslain alle, missä voidaan myöntää laajempia yleisiä lupia metsästämiseen. Silloin poikkeuslupia ei tarvitsisi hakea erikseen", Mikkonen linjasi.

Maa- ja metsätalousministeriö katsoo erityisasiantuntija Jussi Laanikarin mukaan, että poikkeuslupakäytäntöä pitäisi joustavoittaa luonnonsuojelulain piirissä ja laajalle henkilöryhmälle myönnettävällä poikkeusluvalla olisi perusteet. Hän uskoo, että viljelijöiltä jäisivät metsästyslain alla korvaukset saamatta, kuten on käynyt naakkojen kohdalla.

Ympäristöministeriön mukaan valkoposkihanhien siirtäminen metsästyslain alaisuuteen ei estäisi vahinkojen korvaamista viljelijöille, vaan vahingot voitaisiin korvata riistavahinkolain mukaisesti.

"Tässä on pallottelun makua", totesi kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.). Kalmari muistutti myös, että on huolehdittava siitä, että korvauksiin riittää varoja, riippumatta siitä, kumman ministeriön alaisuudessa niitä maksetaan.

Mikkonen vakuutti, että ympäristöministeriö ja MMM keskustelevat kiireesti siitä, mitä asialle voidaan tehdä.

Suojametsästyksen tueksi tarvittaisiin ympäristöministerin mukaan oikein sijoitettuja lintupeltoja, joille hanhet voisivat siirtyä, ja ruokailla rauhassa. Lisäksi hän muistutti tarpeesta kehittää myös muita karkotustapoja, vaikka suojametsästys osalla alueista sallittaisiinkin.

"Hanhia on mahdotonta ampua niin paljon, että vahinkoja viljelyksille ei tulisi. Ruokintapellot ovat varmasti osa tätä ratkaisua", Mikkonen totesi.

Ministerin mukaan niitä voitaisiin kokeilla siihen halukkaiden viljelijöiden mailla jo tänä vuonna, vaikka maataloustukien piiriin uudenlaiset lintupellot voidaan saada vasta vuonna 2023.

Valkoposkihanhien tankkaustauot itäisessä Suomessa ovat BirdLife Suomen mukaan tulleet todennäköisesti jäädäkseen.

"On epätodennäköistä, että Suomessa pystyttäisiin kantaa merkittävästi rajoittamaan. On myös huomattava, että kevätmetsästys vaatii aina poikkeusluvan", Tero Toivanen BirdLife Suomesta totesi.

Toivasen mukaan karkotus on syytä suunnitella hyvin, sillä muuten se saattaa jopa pahentaa ongelmaa, jos linnut lentelevät alueella edestakaisin ja niiden energian tarve kasvaa.

Suomen Metsästäjäliitto ehdottaa ratkaisuksi pyyntilupien myöntämistä matalalla kynnyksellä. Valkoposkihanhille voitaisiin liiton mielestä määrittää selkeät pyyntiajat, jolloin niitä voisi suojametsästää ilman erillistä lupamenettelyä. Suomen pitäisi ottaa liiton mielestä toimissaan mallia Ruotsista, koska suojametsästykselle on olemassa vankat perusteet lintudirektiivissä.

Kevään hanhituhojen laajuus on Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen mukaan yhteensä noin 5 000 hehtaaria. Tuhoista noin 4 000 hehtaaria on Pohjois-Karjalassa, ja noin tuhat hehtaaria Kaakkois-Suomessa. Odotettavissa on, että määrä kasvaa syksyllä. Korvaussumman arvioidaan nousevan yli kahteen miljoonaan euroon.

Päätökset valkoposkihanhiin liittyvistä poikkeusluvista tekee Varsinais-Suomen Ely-keskus. Sen mukaan nyt vireillä olevat poikkeusluvat ehditään käsitellä ennen hanhien syysmuuttokautta. Vireillä on parhaillaan yhdeksän poikkeuslupa-anomusta.

MTK:n edustajat muistuttivat puheenvuorossaan, että nykyiset korvaukset eivät riitä kattamaan todellisia vahinkoja. Niiden sijaan tarvittaisiin täysimääräisiä korvauksia. Talouspuolen lisäksi vahingot ovat viljelijöille henkisesti hyvin raskaita.

Lue myös: MTK vaatii valkoposkihanhien metsästystä, myös riistavahinkolakiin halutaan uudistuksia

Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästyksen sallimiseksi ylitti 50 000 allekirjoituksen rajapyykin tänään