”Lämmittäkää puulla, pakastakaa marjoja ja kalastakaa”, ohjeisti Kimmo Tiilikainen toriväkeä tulevaan talveen

Kimmo Tiilikainen (oik.) osallistui paneliikeskusteluun Ruokolahden Kaakkois-Suomi Areenassa perjantaina. Mukana keskustelussa olivat myös Juha Marttila (vas.), Markku Suutari ja Susanna Eskola. Keskustelun ohjasi Tea Usvasuo.  Kuva: Terhi Torikka

Tulevaan talveen kannattaa varautua marjastamalla, kalastamalla ja tekemällä harvennushakkuita, ohjeisti entinen ministeri ja nykyinen geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Kimmo Tiilikainen väkeä Ruokolahden torilla perjantaina.

Tiilikainen osallistui kotikuntansa Kaakkois-Suomi Areenan hiilensidontaa ja maankäyttöä käsittelevään paneelikeskusteluun.

”Myykää harvennusleimikoita, sillä kotimaista puuta tarvitaan. Polttakaa puuta ja pistäkää sähköt pienemmälle. Pakastakaa kotimaisia marjoja, sillä hedelmät saattavat olla talvella kalliita. Ja käykää kalassa, samalla saattaa poistua fosforiakin vedestä”, Tiilikainen tiivisti ohjeensa paneelin päätteeksi.

Keskustelun aikana hän nosti esiin toiveen siitä, että kotimaiset yhtiöt voisivat käyttää päästöjensä kompensoimiseen kotimaisia tekoja, kuten tukea kosteikkojen perustamista.

Myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoi, että päästöjen kompensointi tapahtuisi Suomessa, ja eniten päästöjä aiheuttavien turvemaiden siirtämiseen muuhun kuin viljelykäyttöön löytyisi markkinamekanismi. ”Pellot pitäisi kuitenkin ostaa pois tukijärjestelmästä ja siirtää toiseen järjestelmään.”

MTK:n Juha Marttila toivoi malttia turvepeltojen arviointiin, jotta aiheesta ehditään saada lisää tutkimustuloksia. Kuva: Terhi Torikka

Marttila toivoi turvepeltojen suhteen malttia, jotta peltojen keskinäisistä eroista ja viljelymenetelmien vaikutuksista niiden päästöihin ehdittäisiin saada tutkimustuloksia.

Tiilikainen arveli, että joillekin entisistä turvatuotantoalueista voitaisiin sijoittaa aurinkopaneeleita. ”Tokkopa niitä ihan viljelypelloille paljon tulee”, hän uumoili.

Carbon’s Oy:n toimitusjohtaja Markku Suutari puolusti kovasti pajun kasvatusta niillä pelloilla, joita ei enää käytetä ruuan tuotantoon. ”Kaikki pellot pitäisi saada hyötykäyttöön.”

Hän vakuutteli muun muassa, että pajuhakkeella pystyttäisiin korvaamaan sekä kuivike- että kasvuturvetta.

Etelä-Karjalan maaseututoimenjohtaja Susanna Eskola toivoi hallinnolta lisää joustoa peltojen käyttöön.

”Niin syntyisi kokeilukulttuuria ja voitaisiin löytää esimerkiksi pienille ja hankalasti viljeltäville lohkoille uusia käyttötapoja.”

Lue myös:

MTK:n Marttila maankäyttömaksusta: ”Jäitä hattuun tämän hallituksen osalta”

Kurvinen kriittisenä maankäyttömaksusta – ”Haluan lähettää ministeri Ohisalolle sellaisen terveisen, että mikäli tälläinen maksu tulee niin hänen kotikaupunkinsa Helsinki on suurimpia maksajia”