Brasilialaista vai kotimaista nautaa? Amazonin metsäkatoalueilla tuotetulla lihalla moninkertaiset päästöt
Ruotsalaisprofessorin mukaan naudanlihan tuonnin kasvu voi lisätä metsäkatoa, vaikka itse liha ei tulisikaan Amazonin alueelta.
Vaikka vientiin tarkoitettu liha on harvoin peräisin Amazonilta, karjantuotanto on suurin syy alueen metsäkatoon. Suomessa naudanliha on usein maidontuotannon sivutuote, mikä osaltaan vähentää ilmastokuormaa. Kuva: Jutta MykräBrasilialaisen lihan rooli eurooppalaisten ruokapöydissä puhuttaa.
Brasilia on maailman suurimpia naudanlihan viejämaita.
Vaikka maa on Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa, naudanlihan tuonti on laskenut huippuvuosista. Viime vuonna lihaa tuotiin alle 2 000 tonnia.
Tuonti voi kuitenkin nousta, jos EU:n ja niin sanottujen Mercosur-maiden kauppasopimus hyväksytään.
Toteutuessaan kauppasopimus kasvattaa naudanlihan tuontikiintiötä EU-alueelle jopa 99 miljoonalla kilolla.
Sopimuksen on pelätty vaikuttavan kielteisesti ilmastoon ja eurooppalaisten viljelijöiden toimeentuloon.
Kotimainen kauppa ei näytä karttavan brasilialaista lihaa.
MT uutisoi viime perjantaina S-ryhmän uudesta hiililaskurista, joka ei tee eroa tuontilihan ja kotimaisen lihan hiilijalanjäljen välillä.
MTK kritisoi laskuria siitä, ettei se ota huomioon suomalaisen nurmeen perustuvan tuotannon vahvuuksia. Järjestelmä vaikuttaa olevan susi, moitti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Luonnonvarakeskuksessa suhtauduttiin laskuriin suopeammin. Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa eroja ulkomaisen ja kotimaisen lihan hiilijalanjäljessä, linjasi tutkija Hannele Pulkkinen.
Suomalaisen naudanlihantuotannon päästölähteiksi hän mainitsee turvemaat. Myös alhaisemmat satotasot nostavat kotimaisen lihan ilmastokuormaa.
Päästöjen ja brasilialaisen naudanlihan välinen suhde on kuitenkin monimutkainen.
Chalmersin yliopistossa työskentelevä ruotsalaisprofessori Sverker Molander on erikoistunut elinkaarianalyyseihin. Niissä yritetään ottaa huomioon eri ympäristövaikutukset mahdollisimman kattavasti.
Brasilia on valtava maa, jossa on mahdollista tuottaa lihaa yhtä hyvin standardein kuin Pohjois-Euroopassakin, hän muistuttaa.
Vientiin tarkoitettu brasilialainen liha on itse asiassa harvoin peräisin Amazonilta, jossa taas suuri osa paikallisille markkinoille kasvatetusta lihasta on tuotettu.
Viennin epäsuora vaikutus on, että kotimarkkinoille on tarjolla vähemmän lihaa. Se taas lisää Amazonin hakkuita. Karjantuotanto on suurin syy metsäkatoon alueella.
Jos vientiä olisi vähemmän, brasilialaiset voisivat syödä nautaa, joka ei ole peräisin metsäkatoalueilta.
”Jos otamme tämän epäsuoran vaikutuksen huomioon, ei ole viisasta ostaa brasilialaista lihaa.”
Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan päästöt ovat metsäkatoalueilla yli 700 kiloa CO2-ekvivalenttia tuotettua naudanlihakiloa kohden. Eurooppalaisissa tutkimuksissa päästöt jäivät tuolloin 17–27 kiloon.
Päästöjen eroon vaikutti esimerkiksi myös se, että Euroopassa liha on useammin maidontuotannon sivutuote.
Molander painottaa, ettei halua syyttää kollegoitaan Suomessa. Lihan ympäristövaikutusten arviointi on haastavaa.
”Kaikki riippuu siitä, mihin vedät rajan. Turvemaasta vapautuu hiilidioksidia, kun se muutetaan pelloksi. Mutta kuinka kauan otamme sen laskelmissa huomioon?"
Hänen mukaansa vertailussa pannaan rinnan asioita, joita ei oikeastaan edes voi verrata. "Lihantuotantojärjestelmät ovat keskenään niin erilaisia.”
Tutkija painottaa kasvispainotteisemman ravinnon merkitystä. Siihen myös S-ryhmän hiililaskuri pyrkii.
”Meidän ei tarvitse ryhtyä vegetaristeiksi, mutta lihaa on syötävä nykyistä vähemmän”, hän sanoo.
”1960-luvulla ihmiset söivät paljon vähemmän lihaa kuin nyt. Oliko elämä silloin kovin kamalaa? En usko.”
Entäpä vapaakauppa EU:n ja Mercosur-maiden välillä?
”Mikä tahansa lisää lihantuontia Brasiliasta, on epäsuorasti uhka ilmastolle ja Amazonille.”
Lue lisää:
26.7.2019: MTK:n Juha Marttila ihmettelee S-ryhmän hiililaskuria: ”Ei anna arvoa suomalaiselle tuotannolle”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
