Ammattilaisia riitettävä kotieläintuottajien avuksi myös tulevaisuudessa – "Lomittajien saanti koko maassa on turvattava”
Yhä kasvavien kotieläintilojen kohtalonkysymys on, miten nuoria ammattilaisia saadaan houkuteltua lomittajiksi. Nyt lomittajien keski-ikä hipoo viittäkymmentä.
Maidontuottaja Mika Nieminen muistuttaa, että kotieläintuottajien on saatava maksutonta vuosilomaa myös tulevaisuudessa. Kuva: Rami Marjamäki”Lomitusta järjestävien on tunnettava lomittajat ja tilat. Lomittajien saanti koko maassa on turvattava”, sanoo maidontuottaja Mika Nieminen Ylöjärveltä.
Lomitushallinnon pitää olla luotettavaa, toimivaa, tavoitettavissa ja joustavaa, kuuluvat tuottajan terveiset lomituslakeja uudistaville.
Hän kertoi kotieläintuottajien toiveista lomitussäädösten uudistamisesta Helsingissä 16. maaliskuuta.
Niemisen mukaan uudistamistyön tuloksena muun muassa henkilökohtaisten lomapäivien määrä on nostettava nykyisestä 26 päivästä 28 päivään.
”Maksutonta vuosilomaa tarvitaan myös jatkossa”, Nieminen sanoo.
Perhevapaita varten pitäisi saada nykyistä enemmän sijaisapua. Myös omaishoitovapaan pitäisi olla mahdollista, Nieminen listaa.
Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävä sijaisapu edellyttää nyt sosiaaliturvaetuuspäätöstä, jos työkyvyttömyyspäiviä on yli 20.
”Päivien lukumäärä pitäisi nostaa 60:een ja niiden perusteeksi riittäisi pelkkä lääkärintodistus”, Melan valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva Nieminen sanoo.
Lomittajia ei saa unohtaa lakiuudistuksen pyörteissä. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista asioista on lomittajien vanheneminen. Maatalousyrittäjät ry:n jäsenien keski-ikä on 48–49 vuotta, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kivineva. Hän toi seminaarissa esiin lomittajien terveiset lakeja uudistavien tietoon.
Ammattilaisten eläköityessä alalla pitää saada houkuteltua uusia, nuoria osaajia.
Kotieläintilojen harveneminen merkitsee lomittajille työmatkojen pitenemistä. Tämä vaikuttaa muun muassa säädösten mukaisten työtuntimäärien suunnitteluun.
Kivineva muistuttaa, että työaikalaki asettaa raamit ja työaika puolestaan on kirjattu työsopimukseen.
"Esimerkiksi liukuva työaika ei sovellu lomittajien työhön."
Lomittajat kuuluvat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Lomitusta ohjaavilla STM:llä ja Melalla ei näissä neuvotteluissa ole mitään roolia, Kivineva kertoo.
Ongelmana on, että kuntien talous tiukoilla. "Lomittajat ovat näissä säästötalkoissa samassa veneessä muiden samaan työehtosopimukseen kuuluvien kanssa", Kivineva sanoo.
Lomituspalvelujen tulevaisuus – Lomituslainsäädännön uudistaminen -seminaarin esitykset ovat vapaasti nähtävissä otakantaa.fi-palvelussa.
Samoin palvelusta löytyy kysely toimintaympäristön muutoksen vaikutuksesta lainsäädäntöön ja mahdollisuus kertoa kokemuksiaan lomituspalveluiden toimivuudesta ja omista ideoistaan lomituksen kehittämisestä.
Lue myös:
Lomituslait uusiksi vuoteen 2025, pakollinen myel jää ehkä pois
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
