Kasvukausi edellä normaalista aikataulusta: peltotyöt vauhtiin Etelä-Suomessa tällä viikolla
Pellot ovat kuivuneet tänä keväänä varsinkin eteläisessä Suomessa liiankin nopeasti, ja riskinä on kevätkosteuden menettäminen.
Viime keväänä rapsia kylvettiin Vihdissä 13.5. Tänä vuonna pelloille päästiin Etelä-Suomessa lähes kuukautta aiemmin. Arkistokuva. Kuva: Sanne KatainenMaalis-huhtikuun vaihteen lämpöaalto vauhditti kevään etenemistä, ja edullisilla alueilla pellot alkoivat kuivua ennätysaikaisin kylvökuntoon, tiedottaa ProAgria Keskusten liitto.
Takatalven myötä kevään tulo hetkellisesti hidastui, mutta kasvukauden etenemisessä ollaan kuitenkin vielä normaalia aikaisemmassa.
Varhaisperunan istutukset alkoivat Varsinais-Suomen saaristossa jo maaliskuun alkupäivinä ja ensimmäisiä kevätkylvöjä pystyttiin aloittamaan maaliskuun loppupuolella Etelä-Suomessa. Aikaisimmin kylvettiin lähinnä tarhaherneitä, mutta myös varhaisvihannesten istutuksia aloiteltiin.
Myös kevätviljoja on ehditty kylvää jonkin verran. Pääosin pelloilla on tehty syyskasvien ja nurmien täydennyslannoituksia ja kevätkylvöpeltojen tasausäestyksiä kosteuden säilyttämiseksi, tiedotteessa todetaan.
”Kevät näyttää nyt lähtevän etenemään lämpimissä merkeissä, joten peltotyöt pääsevät vauhtiin Etelä-Suomessa tällä viikolla, viimeistään pääsiäisen tienoilla, mikä on noin 2–3 viikkoa normaalia aikaisempi ajankohta”, kertoo tiedotteessa kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgriasta.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että syysöljykasvit, syysrypsi ja syysrapsi, ja syysviljat, syysvehnä ja ruis, ovat talvehtineet onnistuneesti.”
Pohjoisemmassa kylvöjä aloitellaan todennäköisesti huhtikuun viimeisellä viikolla, mikä on myös keskimääräistä aikataulua edellä. Pääosin kylvöt alkavat kuitenkin toukokuun ensimmäisillä viikoilla, mikä on jotakuinkin normaali aikataulu.
Pellot ovat kuivuneet tänä keväänä varsinkin eteläisessä Suomessa liiankin nopeasti, ja riskinä on kevätkosteuden menettäminen, jos sateet eivät tasaa kosteutta. Lunta on ollut suuressa osassa Suomea vähän, joten sulamisvesistä ei juuri ole apua peltojen kosteustilanteelle.
Kylvötyöt pitää tehdä ripeästi, jotta kevätkosteus saadaan hyödynnettyä ja tasainen siementen itäminen turvattua.
Tuulinen sää on vielä lisännyt peltojen kuivumista. Tämä tarkoittaa sitä, että kylvötyöt pitää tehdä ripeästi, jotta kevätkosteus saadaan hyödynnettyä ja tasainen siementen itäminen turvattua.
Syyskasvien kuntoa on seurattu jännityksellä, sillä kasvustot ovat olleet lähes kokonaan vailla suojaavaa lunta.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että syysöljykasvit, syysrypsi ja syysrapsi, ja syysviljat, syysvehnä ja ruis, ovat talvehtineet onnistuneesti. Kuitenkin viime viikon kovat pohjoistuulet ja yöpakkaset ovat voineet vahingoittaa kasvustoja. Syyskasvien kasvua herättelevät kevätlannoitukset päästiin aloittamaan ajoissa maaliskuun loppupuolella, mikä varmistaa niiden kasvuun lähtöä alueilla, joilla yöpakkasia ei ole esiintynyt”, toteaa Peltonen tiedotteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
